Ailanthuskehrääjä (Samia cynthia) on riikinkukkokehrääjiin kuuluva, kookas perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
Ailanthuskehrääjä on yleisväritykseltään ruskea, mutta värin sävy ja siiven kontrastisuus vaihtelee suuresti. Siivet ovat leveät ja etusiiven sirppimäisesti kaartuvassa kärjessä on silmätäplä. Molempien siipiparien poikki kulkee punertavanvalkea viiru. Sekä etu- että takasiiven keskellä on lisäksi puolikuun muotoinen silmätäplä. Siipiväli 113–125 mm. Perhosen ruumis on karvainen ja tukeva, noin 25 mm pitkä.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
Lajin luontainen elinalue on Itä-Aasia Korean niemimaalta Kiinan keskiosiin. Ihmisen mukana laji on levinnyt luontoon ja muodostanut pysyviä populaatioita ympäri maailmaa. Tällaisia villiintyneitä populaatioita elää mm. Japanissa, Australiassa, Tunisiassa, Ranskassa, Sveitsin ja Saksan eteläosissa, Itävallassa, Unkarissa, Yhdysvaltojen itäosissa, Kanadassa, Brasiliassa sekä Uruguayssa. Aikuiset perhoset lentävät toukokuusta kesäkuuhun ja riittävän lämpimillä alueilla toisena sukupolvena syyskuussa.
Elinympäristö ja elintavat
Ailantuskehrääjä suosii avoimia ympäristöjä. Alueilla joille se on levinnyt karkulaisena sen tapaa tavallisimmin puistoista ja puutarhoista, joihin on istutettu toukan ravintokasvia. Aikuinen perhonen on aktiivinen yöllä ja lepää päivät kasvillisuuden kätköissä. Niiden suuosat ovat surkastuneet, eivätkä perhoset nauti ravintoa. Naaras tuottaa jopa 400 munaa.
Ailanthuskehrääjän toukan tuottamaa, kaupallisesti arvokasta silkkiä kutsutaan eri-silkiksi.
Ravintokasvi
Toukka elää haisujumaltenpuulla (Ailanthus altissima), alalaji S. c. ricina risiinillä (Ricinus communis).
Lähteet
Aiheesta muualla
