Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Achim von Arnim avioitui Brentanon sisaren Bettinan kanssa, josta myös tuli merkittävä saksalainen kirjailija. He saivat kuusi lasta, joista tytär Gisela von Arnim saavutti myös myöhemmin vanhempiensa tavoin menestystä kirjailijana.
Vuodesta 1809 Arnim asui Berliinissä. Hän perusti siellä Clemens Brentanon kanssa poliittisen seuran nimeltä Christlich-deutsche Tischgesellschaft. Yhdistystä, jonka jäseniksi esimerkiksi juutalaisilla ei ollut asiaa, on monesti pidetty luonteeltaan konservatiivisena. Arnim toimitti myös Zeitung für Einsiedler- ja Der Preußische Correspondent -nimisiä lehtiä.
Vuodesta 1814 kuolemaansa asti Arnim vietti maaseudulla sijaitsevalla tilallaan Wiepersdorfin linnassa. Hän kuoli siellä äkilliseen sydänkohtaukseen tammikuussa 1831.
Tuotanto
Arnim edusti tyylillisesti romantiikkaa. Silti etenkin hänen myöhäisemmät teoksensa tuntuvat jo enteilevän realismia. Achimia on pidetty erityisen hyvänä proosakirjailijana. Kuitenkin myös hänen runonsa ovat jääneet elämään esimerkiksi Johannes Brahmsin ja Richard Straussin laulujen sanoituksina.
Achim von Arnimin romaanit, näytelmät ja runot ovat saaneet viime aikoina lisää huomiota osakseen. Die Internationale Arnim-Gesellschaft on julkaissut Arnimin teoksista uutta kriitistä laitosta vuodesta 1995 eteenpäin. Suomenkielellä joitakin Arnimin novelleja on saatavilla ainakin J. A. Hollon kääntämässä ja Yrjö Hirnin toimittamassa teoksessa Saksalaisia kertomuksia romantiikan aikakaudelta (Otava, 1952), mutta muuten hänen teoksensa joitakin runoja lukuun ottamatta ovat toistaiseksi kääntämättä suomeksi.
Teokset
Hollin's Liebeleben (romaani), 1802
Ariel's Offenbarungen (romaani), 1804
Des Knaben Wunderhorn (kansanlaulukokoelma, toim. yhdessä Clemens Brentanon kanssa), 1806 und 1808
Tröst Einsamkeit (Kirjajulkaisu Arnimin toimittamasta lehdestä Zeitung für Einsiedler), 1808
Der Wintergarten (novelleja), 1809
Mistris Lee, 1809
Armut, Reichthum, Schuld und Buße der Gräfin Dolores (romaani), 1810
Halle und Jerusalem (näytelmä), 1911
Isabella von Ägypten. Kaiser Karl des Fünften erste Jugendliebe (novelli), 1812
Schaubühne (näytelmiä), 1813
Frau von Saverne(kertomus), 1817
Die Kronenwächter. Bd. 1: Bertholds erstes und zweites Leben (keskeneräinen romaani), 1817
Der tolle Invalide auf dem Fort Ratonneau (novelli), 1818. Julkaistu myös suomeksi nimellä "Fort Ratonneaun linnoituksen hullu invalidi" teoksessa Saksalaisia kertomuksia romantiikan aikakaudelta, suom. J. A. Hollo, toim. Yrjö Hirn, Otava, 1952.
Fürst Ganzgott und Sänger Halbgott (kertomus), (1818)
Die Gleichen (näytelmä), 1819
Die Majoratsherren (kertomus), 1820
Owen Tudor (kertomus), 1820
Landhausleben (kertomus), 1826
Die Päpstin Johanna (Achim von Arnimin jäämistön pohjalta hänen vaimonsa Bettina von Arnimin kokoama), 1846
Suomennetut teokset
Novellit "Ratonneaun linnakkeen hullu invalidi" ja "Ruhtinas Kokojumala ja laulaja Puolijumala" (alkuteokset "Der tolle Invalide auf dem Fort Ratonneau", 1818 ja "Fürst Ganzgott und Sänger Halbgott", 1818) teoksessa Saksalaisia kertomuksia romantiikan aikakaudelta. Valikoinnin suorittanut ja jälkikirjoituksen laatinut Yrjö Hirn. Suomentanut J. A. Hollo. Runot suomentanut Yrjö Kaijärvi. Helsinki: Otava, 1952
