Aarne Kaarlo Koskelo (vuoteen 1918 Lindgren; 8. maaliskuuta 1900 Värtsilä – 12. kesäkuuta 1998 Helsinki)^[1][2] oli suomalainen yritysjohtaja, joka perusti vuonna 1947 Kauko­markkinat Oy:n yhdessä Seppo Virkkusen kanssa.

Koskelo valmistui ylioppilaaksi 1919, kauppatieteiden kandidaatiksi 1924 ja maisteriksi 1928. Hän oli Yhtyneet Paperi­tehtaat Oy:n kirjanpitäjä 1924–1925, Simpeleen ja Jämsänkosken tehtaiden sekä yhteisen pääkonttorin konttoripäällikkö 1925–1936, Pitkäranta Oy:n toimitusjohtaja 1937–1940 ja osuuskunta Kompensaation toimitusjohtaja 1940–1948 sekä samalla Vako oy:n toimitusjohtaja 1941–1944 ja Teollisuuden Tervatuote Ab:n toimitusjohtaja 1945–1946.^[1][2] Vuonna 1947 Koskelo perusti yhdessä teollisuusmiesten kanssa Kaukomarkkinat Oy:n, jonka oli tarkoitus saada Suomen vienti- ja tuontitoiminta kotimaisiin käsiin. Hän oli yhtiön toimitusjohtaja vuosina 1948–1970 ja jatkoi sen hallituksessa vuoteen 1988, jolloin hänen sukunsa myi sen koko osakekannan Sponsor Oy:lle. Hän oli myös Barker-Littoinen Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 1955–1971 ja kuului Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n hallitukseen 1952–1976 sekä vakuutusyhtiö Sammon hallintoneuvostoon 1964–1971.^[2]

Koskelo kuului useisiin Suomen kauppavaltuuskuntiin ulkomailla. Hän sai pääkonsulin arvonimen vuonna 1954. Hän osallistui Suomen sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Hän oli sotilasarvoltaan kapteeni.^[2]

Koskelo perusti vuonna 1987 nimeään kantavan Aarne Koskelon säätiön, joka toimii sydäntutkimuksen hyväksi.^[3] Hänen ja hänen vaimonsa mukaan nimetyt rahastot löytyvät myös Syöpätautien tutkimussäätiöstä, Sydäntutkimussäätiöstä ja Silmäsäätiöstä.^[2]

Koskelon vanhemmat olivat konttoristi, kirjanpitäjä Karl (Kalle) Edvard Lindgrén ja Hilma Maria Koskelo ja puoliso vuodesta 1923 Märta Margareta Stjernvall.^[1] Metsänhoitaja, metsäneuvos Toivo Koskelo oli hänen veljensä.^[4]

• Keijo K. Kulha, Mies ja vuosisata: pääkonsuli Aarne Koskelon tarina 1900–1998, Gummerus, 2004 ISBN 951-20-6397-2