4H-järjestö Suomessa toteuttaa kansainvälisen 4H-järjestön toimintaa Suomessa. Suomen 4H koostuu Suomen 4H-liitosta ja paikallisyhdistyksistä. Suomen 4H-liitto tukee valtakunnallisesti toimivien yhdistysten toimintaa. 4H-yhdistyksiä on yli 190 eri puolilla Suomea.[5] Yhdistykset järjestävät jäsenilleen erilaista toimintaa: kerhoja, kursseja, työpalvelua, kilpailuja, leirejä ja tapahtumia.
4H-toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.[1]
4H-aate saapui Suomeen, kun yksittäiset henkilöt olivat tutustuneet järjestön toimintaan Yhdysvalloissa. 4H-työtä käynnistämässä olivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, maatalousjärjestöt ja Marttaliitto. Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset, maatalouskerhoyhdistykset, perustettiin 1920-luvun puolivälissä. Vuonna 1928 ne saivat valtakunnallisen keskusliiton, Suomen Maatalouskerholiiton. Toimintaa rahoitti aluksi Rockefeller-säätiö, sittemmin rahoittajiksi saatiin myös Suomen valtio ja elinkeinoelämä.[1] Nuoria haluttiin kannustaa keksimään itselleen elinkeino ja siksi heille opetettiin muun muassa puutarhan- ja metsänhoitoa.[6] Maatalouskerholiiton pitkäaikaisena toiminnanjohtajana toimi vuodet 1929–1968 maanviljelysneuvos Aatos Tavaila.[7]
Suomi liittyi 4H-järjestöjen Euroopan Komiteaan vuonna 1960.[1]
Toiminta oli alussa maaseutupainotteista, mutta pian toiminta laajeni myös taajamiin ja suuriin kaupunkeihin. Vuonna 1968 järjestön nimi vaihdettiin vastaamaan kansainvälistä nimeä eli 4H-liitoksi.[1]
Vuonna 2008 4H:lla oli yhteensä 83 000 jäsentä, joista alle 29-vuotiaita oli 72 000. Järjestö oli tuolloin Suomen suurin nuorisojärjestö.[8]
Suomen 4H-liitto
Vuonna 2023 Suomen 4H:hon kuului noin 45 000 jäsentä yli 190 yhdistyksessä ympäri Suomea.[5] Suomen 4H-liitto toimii valtakunnallisten 4H-yhdistysten keskustoimistona ja liitolla oli noin 40 työntekijää. Opintokeskus Sivis tukee järjestön kehittämis- ja koulutustyötä ja toiminnan merkittävin rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.[3] 4H-järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingissä, aluetoimistoja sillä on ympäri Suomen.[2] Ruotsinkielistä 4H-toimintaa järjestää Finlands svenska 4H.[3]
4H-yhdistykset vastaavat 4H:n paikallisesta nuorisotyöstä.[10] Vuonna 2021 4H:n noin 300 toimihenkilöstä noin 260 toimi paikallisessa yhdistyksessä esimerkiksi toiminnanjohtajana tai -ohjaajana.[11]
4H:ssä vapaaehtoisia luottamushenkilöitä on noin 3 500. Myös kerhojen ohjaustehtävien vapaaehtoisia on noin 3 500.[12]
4H-toimintaa järjestetään 6–28-vuotiaille lapsille ja nuorille.[10] 4H:n toimintamalli ”Kolme askelta työelämään” alkaa 4H-harrastekerhoista ja työelämätaitoja opettavasta 4H-akatemiasta ja päättyy 4H:n kautta syntyviin 4H-yrityksiin ja työpaikkoihin.[13]
Yli 13-vuotiaille nuorille tarjotaan erilaisia koulutuksia ja kursseja, jotka opastavat nuorta kohti työelämää.[10]
Nuori voi alkaa johtaa 4H-kerhoja tai perustaa oman 4H-yrityksen.[10]
Järjestön kansainvälistä toimintaa ovat muun muassa nuorille suunnatut vaihdot, kurssit, leirit, seminaarit ja tapahtumat.[10]
Järjestö järjestää leirien lisäksi valtakunnallisia kilpailuja[14], joissa valitaan esimerkiksi vuoden paras 4H-yritys[15] ja 4H-kerho.[16]. Vuonna 2021 4H:n järjestämille kesäleireille osallistui noin 20 000 lasta ja nuorta.[17] Vuonna 2020 4H järjesti etäleirejä, joita on järjestetty senkin jälkeen.[17]
Ajokortti työelämään
4H-järjestöjen järjestämillä Ajokortti työelämään -koulutuksissa nuoret oppivat työnhakuun liittyviä taitoja ja saavat tietoa työelämän pelisäännöistä.[10] Nuorille opetetaan esimerkiksi työnhakua, ansioluettelon tekoa, työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia ja rahankäyttöä.[18] Nuoret voivat osallistua esimerkiksi koirien hoitoon, ikkunoiden pesuun tai erilaisiin pihatöihin.[10]
Suomen 4H käynnisti Ysit töihin -hankkeen vuonna 2019.[19] Hankkeessa koulutetaan 9-luokkalaisia nuoria ja etsitään heille työnantajia. Yritys voi osallistua toimintaan palkkaamalla nuoria yrityksen tai 4H-yhdistyksen kautta tai ostamalla 4H-yhdistykseltä viherpalvelutöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.[18] Esimerkiksi vuonna 2021 hankkeeseen osallistui 90 4H-yhdistystä.[18]
4H-kerhot
Paikalliset 4H-yhdistyksen järjestävät 4H-kerhoja 6-12-vuotialle lapsille.[10] Myös tätä vanhemmat nuoret voivat perustaa itselleen 4H-kerhoja, jotka voivat keskittyä vaikka mangaan, moottoreihin tai elokuviin.[20] Tavallisesti 4H-kerhojen toimintaan kuuluu esimerkiksi retkeily, ruuan laitto, pelaaminen ja erilaisten tehtävien suorittaminen, joiden avulla harjoitellaan työelämätaitoja, kuten tuotteiden hinnoittelua ja tietotekniikkaa.[6] TOP-tehtäviä (lyhenne sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten) on määritelty satoja. Joskus 4H-kerhoissa on useampia kerhokertoja kestäviä teemoja, joita voivat olla esimerkiksi luonto, lemmikkieläimet tai media.[20] 4H-kerhoja ohjaavat koulutetut kerhonohjaajat.[20] Vuonna 2022 Suomessa oli noin 3500 4H-kerhoa.[21]
4H-yritykset
4H-yrityksiä voivat perustaa 13-28-vuotiaat nuoret.[22] 4H-yrityksen vuositulojen tulee olla 50–8000 euroa.[23] Jos liikevaihto on korkeampi,yrityksen tulee hankkia y-tunnus ja alkaa maksaa arvonlisäveroa.[6] Nuoret saavat opastusta yrityksen perustamiseen ja toimintaan 4H-yhdistysten tarjoamista koulutuksista[22] sekä 4H-yritysohjaajalta.[24] 4H-yrittäjät ovat 4H:n jäseniä.[25]
4H-yrityksen voi perustaa yksin tai yritysryhmänä muiden 4H-yrittäjien kanssa.[10] 4H-yritysten joukossa on esimerkiksi kahviloita, kioskeja ja verkkokauppoja.[6] Nuoret ovat myös järjestäneet kokkauskursseja,[26] leikanneet nurmikoita ja siivonneet.[27]
Vuonna 2018 Suomessa oli yli tuhat 4H-yrittäjää,[6] vuonna 2020 1600 4H-yrittäjää. Vuoden aikana oli perustettu 850 uutta 4H-yritystä.[28] Vuonna 2022 Suomessa oli 2050 4H-yritystä, joista uusia oli yli 1100.[21]
Taimiteko
Suomen 4H käynnisti Taimiteko-toiminnan vuonna 2019 tavoitteenaan lisätä hiilinielujen ja nuorten kesätöiden määrää. Toimintaa tukevat niin yhteistyökumppanit kuin yksityishenkilöt, jotka voivat lahjoittaa kuusen tai männyn taimia.[29] Taimia istutetaan alueille, joissa ei ole ollut vuosikymmeniin aktiivista metsä- tai maataloutta,[30] esimerkiksi turvetuotannosta poistuneille alueille.[31] Vuonna 2021 hanke toimi 12 kunnan alueella 15 kohteessa ja toimintaan osallistuneet nuoret istuttivat yli 95 hehtaaria havumetsää.[29]
Taimiteon tavoite on istuttaa vuoteen 2030 mennessä 10 000 hehtaaria uutta metsää.[32] Vuoteen 2023 mennessä hankkeessa oli istutettu noin 400 hehtaaria metsää.[31]