21 Lutetia

21 Lutetia
Lutetia Rosetta-luotaimen kuvaamana. Lähde:ESA
Lutetia Rosetta-luotaimen kuvaamana. Lähde:ESA
Löytäminen
Löytäjät H. Goldschmidt
Löytöaika 15. marraskuuta 1852
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 2,44 AU
Pienin etäisyys Auringosta 2,04 AU
Suurin etäisyys Auringosta 2,83 AU
Eksentrisyys 0,163
Kiertoaika Auringon ympäri 1389 päivää
3,80 vuotta
Inklinaatio 3,06°
Kuiden lukumäärä 0
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 121 x 101 x 75 km
Massa 1,7 x 1018 kg
Pyörähdysaika 8,17 h
Absoluuttinen kirkkaus 7,35
Albedo 0,221
Asteroidiluokka M
Pinnan lämpötila alin: 170 K
ylin: 245 K

21 Lutetia on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi. Sen löysi H. Goldschmidt vuonna 1852. Pikkuplaneetan nimi tulee Pariisin kaupungin latinankielisestä nimestä.[1][2][3]

Ominaisuudet

Lutetia on muodoltaan epämääräisen perunan muotoinen kappale, jonka mitat ovat 121 km x 101 km x 75 km. Sen pisin halkaisija on 134 km. Lutetian massa on noin 1,7 x 1018 kg ja sen keskitiheys on asteroidiksi melko suuri, suunnilleen 3,4 g/cm3, kun useimpien tutkittujen asteroidien tiheys on vaihdellut välillä 1,2 to 2,7 g/cm3. Tämä viittaisi asteroidin koostumuksessa olevan metalleja kuten rautaa. Saattaa myös olla että kappaleessa on tapahtunut hieman aineiden erottumista, ja että tiheämpää sisäosaa ympäröisi kondriittinen pintakerros. Ominaisuuksiensa puolesta Lutetia näyttäisi olevan alkuperäinen planetesimaali, joka on säilynyt planeettojen muodostumisen ajoista noin 4,5 miljardia vuotta sitten.[4][5]

Pikkuplaneetan pintaa näyttäisi peittävän Kuun pinnan tavoin regoliittipölystä muodostunut kerros, jonka muodostavien hiukkasten koko sijoittuu välille 50–100 mikronia. Pinnan koostumus on hyvin samanlainen eri puolilla Lutetiaa ja pinnan albedossa havaitun vaihtelun täytyy täten liittyä sirpaloituneen pintamaterian siirtymisiin ja asettumiseen eikä koostumuksen vaihteluihin.[4][5]

Lutetian pinnalta on tunnistettu yli 350 törmäyskraatteria, joiden läpimitta on suurempi kuin 600 metriä. Suurimpien kraatterien läpimitta on 55 km ja syvyys jopa 10 km. Osa kraattereista on maanvyörymien osittain tai kokonaan peittämiä. Pinnalla on havaittu myös kivenjärkäleitä joiden läpimitta on yli 300 m. Ne ovat todennäköisesti törmäysten lennättämiä palasia. Lutetian pinnalla on myös uurteita. Eräs näistä on Noricum regiolla sijaitseva yli 10 km pitkä ja noin 100 m syvä murtumalaakso.[4][5][6]

Lutetian rata, taivaankappaleiden asemat suhteessa toisiinsa ovat sellaiset kuin ne olivat 1. tammikuuta 2009.

Tutkiminen

10. heinäkuuta 2010 Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotain lensi Lutetian ohi välimatkan ollessa vähimmillään 3 170 km. Luotain ohitti pikkuplaneetan 15 km/s nopeudella ja vierailu oli ohi minuutissa. Ohilennon aikana Lutetian pohjoiset leveysasteet olivat auringonvalon valaisemia.[5]

Rosetta otti asteroidista runsaasti kuvia ja sai kuvattua sen pinnasta yli 50 %.[4][5] Lutetia on ensimmäinen M-tyypin asteroidi, jonka luona on vierailtu. Kohtaamisen jälkeen Rosettan matka jatkui luotaimen pääasialliselle kohteelle, komeetta Tšurjumov–Gerasimenkolle, jonka luokse se saapuu marraskuussa 2014.[7]

Lähteet

Viitteet

  1. JPL Small-Body Database Browser: 21 Lutetia (englanniksi)
  2. Lutz Schmadel: Dictionary of minor planet names + addendum. New York: Springer Online, 2008. ISBN 978-3-540-34361-5 (englanniksi)
  3. Discovery Circumstances: Numbered Minor Planets (1)-(5000): Minor Planet Center (englanniksi)
  4. a b c d Luotain otti lähikuvia suuresta asteroidista 11.7.2010
  5. a b c d e Rosetta reveals mysterious Lutetia 27. lokakuuta, 2011. ESA. Viitattu 20.3.2014. (englanniksi)
  6. LUTETIA Feature Type: Regio, regiones Planetary Names: Search Results. IAU. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  7. Rosetta triumphs at asteroid Lutetia ESA.int (englanniksi)
Edeltäjä:
20 Massalia
Luettelo pikkuplaneetoista Seuraaja:
22 Kalliope