Édouard Lartet

Édouard Armand Lartet
Henkilötiedot
Syntynyt15. huhtikuuta 1801
Castelnau-Barbarens
Kuollut28. tammikuuta 1871 (69 vuotta)
Seissan
Koulutus ja ura
Tutkimusalue paleontologia, geologia ja arkeologia.

Édouard Armand Isidore Hippolyte Lartet (15. huhtikuuta 1801 Castelnau-Barbarens – 28. tammikuuta 1871 Seissan) oli ranskalainen tuomari, paleontologi, geologi ja arkeologi.[1] Hän on yksi tärkeimpiä paleontologian perustajia.[1]

Elämäkerta

Lartet syntyi eteläranskalaiseen tilanomistajasukuun. Hän opiskeli oikeustiedettä vuosina 1820-1830 Toulousessa sekä luonnonhistoriaa Collège de Francessa.[2] Opiskelun lopetettuaan hän toimi hetken asianajajana. Tutkimustyö viehätti häntä kuitenkin enemmän. Hänestä tuli johtava vaikuttaja paleoliittisessa tutkimusperinteessä.[2]

Lartet teki ensimmäisen fossiililöytönsä vuonna 1834 lähellä Auchia Lounais-Ranskassa.[1] Vuonna 1836 hän löysi ihmisapinan Pliopithecus fossiilin.[2] Hänen työtään tuki englantilainen Henry Christy, kun hän alkoi tutkia luolia ja asuinsijoja Dordognessa vuonna 1863.[2] Hän sai muun muassa selville, että varhaisimmat ihmiset elivät samaan aikaan kuin mammutit, luolakarhut ja villasarvikuonot.[3] He löysivät suuren määrän poronluita ja sarvia, joihin oli kaiverrettu hevosia, peuroja ja poroja. Vuonna 1864 Lartet löysi mammutin luunpalan La Madeleinen luolasta. Luunpalaan oli kaiverrettu elävän mammutin kuva niin taitavasti, että se osoitti sen, että ihmisten ja mammuttien on täytynyt elää samalla ajalla.[4]

Hän ymmärsi, että paleoliittinen kausi ei ollut samanlainen koko ajan.[3] Christy ja Lartet ymmärsivät, että kivikausi koostui ihmisen kulttuurin vaiheista, ja he julkaisivat tutkimuksen ensimmäisen osan Reliquiae Aquitanicae vuonna 1865; (engl. Aquitanian Remains).[1] Massiivinen tutkimus julkaistiin kokonaisuudessaan vasta Lartet´n kuoleman jälkeen vuonna 1875 nimellä Reliquiae Aquitanicae; Being Contributions to the Archaeology and Palaeontology of Périgord and the Adjoining Provinces of Southern France[1][5]

Vuodesta 1869 kuolemaansa asti Lartet toimi professorina pariisilaisessa Jardin des Plantes -museossa, jonka alaa paleontologia on.[1]

Lartet´n löytämiä esineitä, Toulousen museo

  • Porattua luuta.
    Porattua luuta.
  • Kaavin.
    Kaavin.
  • Fragmentteja.
    Fragmentteja.
  • Fragmentteja.
    Fragmentteja.

Lartet´n julkaisuja

  • Sur l’ancienneté géologique de l’espèce humaine dans l’Europe occidentale. 1860; (engl. Antiquity of Man in Western Europe)
  • Coexistence of Man and of the Great Fossil Mamnifers Characteristic of the Last Geological Period, 1861

Lähteet

  • Trigger, Bruce G., Arkeologins idéhistoria (1993)
  • Uddenberg, Nils, Idéer om livet, II. En biologibok (2003)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Encyclopædia Britannican editorit: Édouard Armand Isidore Hippolyte Lartet Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 13.01.2018.
  2. ↑ a b c d Edouard Lartet 2018. Musée archéologie nationale. Viitattu 13.01.2018.
  3. ↑ a b Ashworth, William B., Jr.: Scientist of the Day - Edouard Lartet Linda Hall Library. 15.4.2015. Viitattu 13.01.2018.
  4. ↑ The Mammoth of La Madeleine, 1875 Blade and Bone: The Discovery of Human Antiquity. Arkistoitu 18.7.2016. Viitattu 13.01.2018.
  5. ↑ Lartet, Édouard & Christy, Henry & Janes, T. Rupert (Thomas Rupert): Reliquiae aquitanicae : being contributions to the archaeology and palaeontology of Pèrigord and the adjoining provinces of Southern France. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio Viitattu 13.01.2018. (englanti)

Aiheesta muualla