Hellman opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1934–1938. Maalarina hän on tunnettu erityisesti asetelmistaan sekä muotokuva- ja henkilömaalauksistaan, mutta maalausten lisäksi hän teki piirustuksia muun muassa punaliidulla. Hän maalasi muun muassa lukuisia akateemisia muotokuvia Helsingin yliopistolle ja Åbo Akademille. Hellmanista kehittyikin yksi Suomen huomattavimmista muotokuvamaalareista, joka on maalannut yli kolmesataa muotokuvaa. Hellman jatkoi maalaustyötä 93-vuotiaaksi saakka.[2]
Ollessaan Etelä-Ranskassa 1960-luvun alussa Hellman teki myös suuren määrän maisemamaalauksia, joissa oli toisinaan surrealistisia aineksia. Sen jälkeen hänellä oli lyhyt kokeileva vaihe, jonka aikana hän maalasi aivan abstraktejakin töitä. Hellman ei kuitenkaan luopunut esittävästä taiteesta.
Hellman toimi kuvaamataidon opettajana vuosina 1938–1962 eri ruotsinkielisissä kouluissa, ja vuosina 1964–1978 opettajana Helsingin yliopiston piirustussalissa. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963 ja professorin arvon 1990.[2]
Hellmanin puoliso oli taidemaalari Karin Hellman. Perheeseen syntyi kaksi lasta, arkkitehti Karl-Johan (s. 1944) ja keraamikko Åsa (s. 1947). Pariskunnalla oli 1960-luvulta lähtien LacostessaProvencessa oma ateljeetalo, jossa he viettivät pitkiäkin jaksoja. Myöhemmin myös Porvooseen valmistui taiteilijoille oma ateljeetalo, joka toimii sekä asuin- että työtiloina;[3] rakennuksen suunnittelivat Åke Hellman ja Erik Kråkström. Hellman osallistui talvi- ja jatkosotaan lääkintämiehenä.[2]
Hellman järjesti syksyllä 2017 Helsingin Taidehallissa puolisoiden retrospektiivisen yhteisnäyttelyn.[2][4]
