Yrjö Nordling
Yrjö Henrik Nordling (24. huhtikuuta 1888 Turku – 22. marraskuuta 1963 Helsinki)[1] oli suomalainen keilaaja ja liikkeenharjoittaja.[2][3][4]
Opiskeltuaan useita vuosia Turussa sikäläisessä teollisuuskoulussa, Nordling lähti opintomatkoille ulkomaille opiskellen ja työtä tehden. Palattuaan kotimaahan Nordling toimi parisen vuosikymmentä muun muassa Moottori- ja Metalli Oy:n toimitusjohtajana, kunnes hän perusti 1928 Helsinkiin oman kangas- ja vaatetavaraliikkeen ja alkoi hoitaa sitä.[5] Nordling oli keilaajana mukana Suomen joukkueessa Berliinin olympialaisten aattoviikolla heinäkuussa 1936 Berliinin Deutschlandhallessa järjestetyissä keilailun maailmanmestaruuskilpailuissa. Suomen keilaajajoukkue saavutti näissä kilpailuissa ensimmäisen sijan ja henkilökohtaisessa kilpailussa Nordling oli viidentenä.[2] Berliinissä Nordling sai lisäksi Euroopan mestaruuden ja kaksi vuotta myöhemmin Stuttgartissa EM-pronssia 8 x 4 sarjalla. Nordlingille myönnettiin Helsingin Bowlingliiton hopeinen ansiomerkki n:o 70.[3]
Viimeiset vuodet Nordling eli maanviljelijänä Nummen pitäjässä omistamallaan Markkula-nimisellä tilalla.[4]
Lähteet
- ↑ Kuolinilmoitus, Ent. liikkeenharjoittaja Yrjö Henrik Nordling, Uusi Suomi, 1963, No 321, sivu 3, julkaistu 26.11.1963
- ↑ a b Päivästä päivään, Helsingin Sanomat, 24.04.1938, nro 109, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Urheilumme Kasvot Osa 3, Nordling, Yrjö, sivu 739, vastaavat toimittajat Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen, Oy Scandia Kirjat Ab, Keuruu 1978
- ↑ a b Muistokirjoitus, Johtaja Yrjö Henrik Nordling, Uusi Suomi, 1963, No 322, sivu 15, julkaistu 27.11.1963
- ↑ 50 vuotta Yrjö Henrik Nordling, Uusi Suomi, 1938, No 109, sivu 13, julkaistu 24.4.1938
Aiheesta muualla
- Muistelmia MM-kisoista Berlinissä 1936, Keilaaja : Suomen keilailijoitten äänenkannattaja, 15.09.1938, nro 1, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Muistelmia MM-kisoista Berlinissä 1936, jatkoa, Keilaaja : Suomen keilailijoitten äänenkannattaja, 30.09.1938, nro 2, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
|