Yrjö Raevuori

Yrjö Rafael Raevuori (vuoteen 1906 Hagelberg, 24. joulukuuta 1889 Riihimäki – 21. joulukuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja kunnallisvaikuttaja, joka tunnetaan myös sukututkijana ja historioitsijana. [1]

Elämä

Riihimäellä syntynyt Raevuori kävi koulunsa Tampereella, jossa hänen luokkatoverinaan Tampereen reaalilyseossa oli myös F. E. Sillanpää. Kouluaikoinaan Raevuori työskenteli kaupungissa muun muassa Suomen Uutistoimiston asiamiehenä ja oli myöhemmin Suomalaisen uutistoimiston Tampereen konttorin hoitajana 1909–19l5. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan 1908 Raevuori opiskeli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, suoritti oikeustutkinnon 1917 ja siirtyi valmistumisensa jälkeen Tampereen kaupungin palvelukseen vuonna 1917. Hän toimi apulaisnotaarina sekä Tampereen kaupunginvaltuuston sihteerinä 1917–1918 ja perusti samana syksynä oman asianajotoimiston, jossa Raevuori työskenteli lopulta 47 vuoden ajan. Raevuori sai varatuomarin arvon 1923. Vuodesta 1918 alkaen hän toimi myös Kenkäteollisuusliiton asiamiehenä. Raevuori oli Tampereen kauppakamarin ja sen työvaliokunnan jäsenenä vuodesta 1930 sekä keskuskauppakamarin jäsenenä vuodesta 1931.[2][1]

Suomen sisällissodan aikana hän toimi edelleen Tampereen kaupungin palveluksessa myös kaupungin ollessa punaisten hallussa. Raevuori oli muun muassa vallankumousoikeuden puolustusasianajajana ja suoritti asevelvollisuutensa komendantinviraston siviilipäällikkönä. Myöhemmin hän julkaisi kirjan Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä, jossa Raevuori kuvaa sisällissodan aikaisia tapahtumia Tampereella. Raevuori työskenteli myös sanomalehtien, kuten Tampereen Sanomien ja Maaseudun Sanomien vakituisena avustajana.[2]

Raevuoren laaja kirjallinen tuotanto käsittää sisällissodan ajan Tampereesta kertovan kirjan lisäksi lukuisia sukututkimuksia sekä yritys- ja yhteisöhistoriikkeja. 1920–1930-luvulla hän oli kiinnostunut sukututkimuksesta, mutta siirtyi myöhemmin erilaisten historiikkien pariin. Raevuoren vuonna 1932 ilmestynyt tutkimus tamperelaisista suvuista julkaistiin sittemmin sellaisenaan osana Väinö Voionmaan kirjoittamaa Tampereen kaupungin historiateosta. Lopetettuaan asianajotoimiston vuonna 1964 Raevuori omistautui kirjallisille töilleen ja muutti niiden vuoksi Helsinkiin.[2]

Suku- ja paikallishistorian tutkijana

Raevuori työskenteli sukututkijana Jalmari Finnen kanssa hänen läheisenä työtoverinaan. Hän julkaisi useita sukuhistoriallisia tutkimuksia, muun muassa Pyhäoja Kyttä Laatu, Suutaran suku, Finnen ja Haarlan suvut (yhdessä Liisa Poppiuksen kanssa), Satakunnan Jonsson-suvun historia (yhdessä Ilma Orkamon kanssa), Laukon omistajia ja vaiheita sekä Tamperelaisia sukuja, joka julkaistiin Tampereen kaupungin historian liiteosana. Tampereen paikallishistorian alalla Raevuori oli kaupungin historiakomitean jäsenenä. Hän kirjoitti muun muassa Tampereen Kauppaseuran, Tampereen kaupungin sähkölaitoksen ja Tampereen yleisradioaseman historiat ja tutkimuksen Mouhijärven pitäjän varhaisista vaiheista. Vuodesta 1927 alkaen Raevuori oli Tampereen Historiallisen Seuran johtokunnan jäsenenä.[1]

Kunnalliselämässä

Raevuori toimi edistyspuolueen edustajana Tampereen kaupunginvaltuustossa vuosina 1919–1922, 1924–1925 ja 1931–1933. Hän oli rahatoimikamarin jäsenenä 1924–1928, valtuuston valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana sekä eri hallintokuntain jäsenenä. Raevuori oli myös Tampereen kirkkovaltuuston jäsen. Hänellä oli merkittävä rooli kaupungin jälleenrakentamisessa sisällissodan tuhojen jälkeen, myöhemmin Raevuori tunnettiin muun muassa kirjastotoimen kehittämisessä sekä kaupungin historiatoimikunnassa. Vuonna 1919 hän teki aloitteen raitovaunuliikenteen aloittamisesta Tampereella, mutta se ei kuitenkaan toteutunut. Raevuoren taustatyön ansiota sen sijaan on, että Parolaan sijoitettavaksi päätetty lentokenttä sekä Valtion lentokonetehdas lopulta saatiin kaupunkiin. Hän oli myös aktiivisesti mukana Suomen ensimmäisen radioaseman perustaneen Tampereen Radioyhdistyksen toiminnassa.[2] [1]

Teokset

  • Suomalaisveljekset Kalle ja Anton Johnsson kullankaivajina Klondikessa, Kustannus Aura, Turku, 1943.
  • Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä, WSOY, Porvoo, 1960.
  • Klondiken veljekset: Alaskan kultakentiltä Turun Yliopistonmäelle, Weilin+Göös, Helsinki, 1975.
Sukututkimuksia
  • Pyhänoja – Kyttä – Laatu: eräs hämäläis-satakuntalainen talonpoikaissuku, omakustanne, Tampere, 1927.
  • Suutaran suku: Satakuntalainen talonpoikaissuku, P. Halme, Messukylä, 1931.
  • Laukon omistajia ja vaiheita, Raf. Haarla Oy, Tampere, 1932.
  • Tamperelaisia sukuja, Tampereen kaupunki, Tampere, 1932 (julkaistu myös teoksessa Tampereen kaupungin historia. IV osa, Tampereen uusin historia, Tampereen kaupunki, Tampere, 1935).
  • Finnen suku (Liisa Poppiuksen kanssa), Tampereen historiallinen seura, Tampere, 1934.
  • Satakunnan Jonsson-suku (Ilma Orkamon kanssa, K. F. Joutsen & Anton Johnsson, Helsinki, 1935.
  • Haarlan suku (Liisa Poppiuksen kanssa), Rafael Haarla, Tampere, 1936.
  • Lapin Kulju ja Kulju-Suomisen suku, Suomisen Nahkatehdas Oy, Nakkila, 1937.
  • Jämsäläinen suku Marttila – Tuorila – Hyppölä (Liisa Poppiuksen kanssa), Aleksi Hyppölä, Tampere, 1945.
  • Ohtolasta Tammerkoskelle: katkelmia erään suvun historiasta (Liisa Poppiuksen kanssa), omakustanne, Helsinki 1952.
Historiikkeja
  • Tampereen radio: kymmenvuotisvaiheet, Tampereen Radioyhdistys, Tampere, 1933.
  • Valtioneuvos Gabriel Poppius; Mouhijärvi 1600- ja 1700-luvuilla, omakustanne, Tampere, 1934.
  • Tampereen Kauppaseura ja sen miehiä, Tampereen Kauppaseura, Tampere, 1936.
  • J. W. Suomisen Nahkatehdas Osakeyhtiö 1898–1938, J. W. Suomisen Nahkatehdas Oy, Tampere, 1938.
  • Tampereen kaupungin sähkölaitos ja sähkön varhaisvaiheet Suomessa, Tampereen kaupunki, Tampere, 1938.
  • Aaltosen Kenkätehdas Oy: muutamia piirteitä 50-vuotistaipaleelta, Aaltosen Kenkätehdas Oy, Helsinki, 1939.
  • Fredrik Björkqvist: yksityisyrittäjä ja lahjoittaja, Tampereen Kauppakamari, Tampere, 1940.
  • Friitalan Nahkatehdas 1892–1942, Friitalan Nahkatehdas Oy, Helsinki, 1942.
  • Friitalan myymälät 1894–1944, Friitalan Nahkatehdas Oy, Pori, 1944.
  • & Aune Innala: Tampereen vanhat alkeiskoulut: pedagogio – ala-alkeiskoulu – yläalkeiskoulu, Tampereen historiallinen seura, Tampere, 1946.
  • Linja-autoliikenteen vaiheet, Linja-autoliitto, Tampere, 1948.
  • Keskinäinen vakuutusyhtiö Varma 1920–1950, Keskinäinen akuutusyhtiö Varma, Vammala, 1950.
  • H. Liljeroos Osakeyhtiö ja sen edeltäjät 1851–1951, H.Liljeroos Oy, Tampere, 1951.
  • Neljännesvuosisata linja-autoliikennettä: Wäinö Paunu Oy ja sen edeltäjät 1926-1951, Wäinö Paunu Oy, Tampere, 1951.
  • Fabian Klingendahl ja Klingendahl Oy, Klingendahl Oy, Tampere, 1952.
  • 60 vuotta uraa uurtavaa nahkateollisuutta 1892-1952, Friitalan Nahka Oy, Ulvila, 1952.
  • W:m Sandberg Osakeyhtiö 1878–1953, W:m Sandberg Oy, Tampere, 1953.
  • Suomen Trikoo (1903–1953), Suomen Trikoo Oy, Helsinki, 1954.
  • Haarla-yhtymä 1903–1953, Raf. Haarla Oy, Tampere, 1957.
  • Kumiteollisuus Oy 1928–1958, Kumiteollisuus Oy, Helsinki, 1958.
  • Nakkilan Suomiset, Nakkilan Suomiset, Tampere, 1958.
  • Tampereen puhelinlaitoksen kolmas vuosisadan neljännes 1932–1957, Tampereen puhelinosuuskunta, Tampere, 1958.
  • J. W. Suomisen Nahkatehdas teollisuuslaitoksena, J. W. Suomisen Nahkatehdas Oy, Tampere, 1959.
  • Pyynikin Nahkatehtaat ja Pirkanmaan Nahka Oy, Pirkanmaan Nahka Oy, Tampere, 1960.
  • Väinö Paunu Oy 1926–1966, Väinö Paunu Oy, Tampere, 1966.
  • Ajokki Oy 1942–1967, Ajokki Oy, Tampere, 1967.
  • Suomen asianajotoiminnan vaiheita, Suomen Asianajajaliiton säätiö, Porvoo – Helsinki, 1968.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Varatuomari Yrjö Raevuori 50-vuotias, Aamulehti, 24.12.1939, nro 348, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.07.2024
  2. ↑ a b c d Varatuomari Yrjö Raevuori (1889–1975) Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.

Aiheesta muualla

Yrjö Raevuoren lehtiartikkeleita: