Ylä- ja Ala-Muurainen on Pohjois-Savossa Kuopion Karttulassa sijaitseva ja useasta järvialtaasta tai järvenosasta muodostuneen Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovun alajuoksun pieni järviallas. Se on aiemmin katsottu kuuluvan osana Hirvijärveen, mutta Hirvikosken pohjapadon rakentamisen jälkeen järvenosien vedenpinnat ovat olleet eri korkeudella. Tämän perusteella järveä voidaan pitää nykyään Hirvijärvestä erillisenä järvenä.[1][4][5]
Maantietoa
Järvi on 4,7 kilometriä pitkä ja 850 metriä leveä. Se sijaitsee kilometrin päässä Karttulan taajama-alueesta. Muurainen muodostuu kahdesta järvialtaasta, joita yhdistävät toisiinsa matala ja yli 10 metriä leveä Välisalmi. Ylä-Muurainen on 2,5 kilometriä ja Ala-Muurainen 2,2 kilometriä pitkä. Se on muodostunut Muuraismäen lounaispuolelle maaston pitkittäiseen Hirvijärveltä jatkuvaan painaumaan. Järven lähiympäristö on kuitenkin alavaa ja sen rannat matalia. Muuraismäen rinteet alkavat kohota vasta puolen kilometriä päässä rannasta. Järven kaakkoispäässä on kuitenkin kaksi korkeampaa mäkeä. Takkomäki kohoaa 37 metrin ja Pyssyvuori 45 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Ylä-Muuraisen luoteispäässä työntyy samaan suuntaan 1,1 kilometriä pitkä ja yli 50 metriä leveä Ryönänlahti. Ryönänlahti on rinnakkainen Hirvikosken kanssa. Lahdensuu aukeaa järvelle, jossa on pieni saari. Sitten se kapenee kohti Välisalmea. Ala-Muurainen on leveämpi järvenosa, mutta sen keskellä sijaitsee 480 metriä pitkä Muuraissaari. Saaren kaakkoispuolella sijaitsee järven syvänne, jossa on 8,3 metriä syvää. Järven kaakkoispää kapenee Etelälahdeksi.[1]
Järven rannoilla on kymmenen kiinteästi asuttua tilaa ja lähes 20 vapaa-ajan asuntoa. Karttulasta alkava yhdystie 5513 ylittää Hirvikosken ja jatkaa kohti pohjoista. Karttulan läpi Ylä-Muuraisen länsipuolelta ylittää seututie 551 Välisalmen jatkaen Ala-Muuraisen itäpuolelle. Tie käy Ylä-Muuraisen rannassa ja se seuraa Ala-Muuraisen Etelälahden rantoja. Ala-Muuraisen kaakkoispäässä haarautuu seututie 548 Kuttakosken kautta Suonenjoelle.[1]
Säännöstely
Vuodesta 2002 on ollut käytössä säännöstelykäytäntö, jossa järviyhdistelmän Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovun vedenpinnan vaihteluita on pyritty hillitsemään nostamalla aikaisempaa alimman vedenpinnan korekutta. Tässä on onnistuttu säätelemällä tarkemmin ja useammin Alajoen säännöstelypatoa sekä rakentamalla Hirvikoskeen pohjapato. Erityisesti pohjapato on vaikuttanut Muuraisjärvien vedenpinnan korkeuteen vähentämällä järveen tulevan veden määrää vähävetisellä kaudella. Kun lisäksi Savikosken padolla on oma korkeusäätönsä, jää Muuraisten vedenpinta tavallisesti 10–20 senttimetriä alemmaksi kuin Hirvijärvellä.[2][4][5]
Vesistösuhteita
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Tallusjärven valuma-alueella (14.77), jonka Ahvenisen–Hirvijärven alueeseen (14.771) järvi kuuluu. Se sijaitsee Tallusjärven valuma-alueen pääuomassa, joten sen läpi virtaa runsaasti Hirvijärvestä Hirvikosken kautta tulevaa vettä. Läpivirtausjärven keskivirtaama on 3,3 kuutiometriä sekunnissa. Järven lähiympäristössä on pieniä järviä, jotka laskevat siihen. Ylä-Muuraiseen laskee pohjoisesta Kynänlammen (4 ha) laskuoja ja etelästä Valkeisen (6 ha) laskuoja. Ala-Muuraisen Etelälahteen laskee lasketun Lummelammen ja pienen Titrunlammen laskuoja. Pohjoisrannan tuntumassa seutien takana on Hepolampi (7 ha) ja toinen Titrunlampi. Hepolammella ei ole karttoihin merkittyä laskuojaa. Ala-Muuraimesta saa alkuunsa kilometrin mittainen Savikoski eli Savijoki, joka laskee Virmasveteen, Pieni-Virmaksen Myllyselkään. Joella on pudotusta 3,4 metriä, mutta se tapahtuu säännöstelypadolla joen alajuoksulla.[4][3]
Lähteitä
- ↑ a b c d e f g h Muurainen, Karttula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.1.2025.
- ↑ a b Keto, Antton & al.: Selvitys Pohjois-Savon
säännöstellyistä järvistä, s. 9, 15, 40–41, 44, 105–110. Helsinki: Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3237-7 ISSN 1796-1866 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 20.1.2025.
- ↑ a b Koski-inventointi, s. 80–81. (Vesihallituksen julkausuja nro 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu (14.771.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.1.2025.
- ↑ a b Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu (14.771.1.001)/Säännöstely Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.1.2025.
