Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP, engl. United Nations Development Programme) on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) maailmanlaajuinen kehitysapuverkosto ja maailman suurin monenkeskinen kehitysyhteistyöjärjestö. UNDP:n pääkonttori sijaitsee New Yorkissa, ja se toimii 177 maassa ja alueella etsien paikallisia ratkaisuja globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin yhteistyössä hallitusten ja kansalaisten kanssa.[1] UNDP:n pääjohtajana on toiminut vuodesta 2017 lähtien Achim Steiner.
UNDP auttaa yhteistyökumppaneitaan kehittämään ja välittämään ratkaisuja demokraattisen hallinnon, köyhyyden vähentämisen, kriisien ennaltaehkäisyn ja jälleenrakennuksen, energiaturvallisuuden ja ympäristönsuojelun sekä HIV:n / AIDSin haasteisiin. UNDP pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään naisten asemaa ja suojelemaan ihmisoikeuksia.[1]
UNDP:n työtä ja resursointia vuoteen 2030 asti ohjaa tammikuussa 2016 voimaan astunut kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta. YK:n vuosituhattavoitteiden aloittamaa työtä jatkava Agenda 2030 on kansainvälinen suunnitelma köyhyyden, konfliktien, epätasa-arvon ja ilmastonmuutoksen suitsemiseksi. Yhdistyneiden kansakuntien johtavana kehitysjärjestönä UNDP työskentelee kestävän kehityksen tavoitteiden eteen noin 170 maassa ja alueella, ja auttaa valtioita sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kansallisiin toimintaohjelmiin. ”Agenda 2030:n tukeminen on UNDP:n ensisijainen tavoite”, sanoi YK:n kehitysohjelman edellinen pääjohtaja Helen Clark. [2]
UNDP julkaisee vuosittain Inhimillisen kehityksen raportin, joka tarjoaa ajantasaista tietoa maailmanlaajuisista kehityksen haasteista ja edistysaskeleista. Yli sadassa maassa ilmestyvä raportti luotaa koko maailmaa koskevia ajankohtaisia kehityskysymyksiä inhimillisen kehityksen näkökulmasta. Raportti tarjoaa huippuasiantuntijoiden näkökulmia ja suosituksia sekä kattavia tilastoja inhimillisestä kehityksestä maailmalla. Raporttiin sisältyy inhimillisen kehityksen indeksi HDI, jonka avulla yksittäisten maiden kehitystä mitataan ja arvioidaan terveyden, koulutuksen ja elintason perusteella.[3]
UNDP julkaisee myös vuosittain yhdessä Oxfordin yliopiston kehitystutkimuslaitoksen (OPHI) kanssa moniulotteisen köyhyysindeksin, joka käsittelee köyhyyttä sen laajassa merkityksessä, tutkimalla miten ihmiset kokevat köyhyyttä terveyden, koulutuksen ja elintason kannalta.[4] Muita vuosittain julkaistavia kehitysindeksejä ovat epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi (Inequality Adjusted, IHDI)[5] ja sukupuolten välisen epätasa-arvon indeksi (Gender Inequality Index, GII)[6].[7] Vuoden 2020 inhimillisen kehityksen raportti sisälsi uuden kokeellisen inhimillisen kehityksen indeksin Planetary Pressured-Adjusted HDI (PHDI)[8], joka ottaa huomioon myös valtioiden maapallolle aiheuttaman lisärasituksen niiden hiilipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen muodossa. [9]
UNDP:n pääjohtaja toimii YK:n kehitysjärjestöjen yhteistyöelimen UNSDG:n (United Nations Sustainable Development Group) varapuheenjohtajana.[10] Paremman koordinoinnin avulla YK pyrkii turvaamaan sekä omien voimavarojensa että kansainvälisen kehitysavun johdonmukaisen ja tehokkaan käytön.
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Järjestelmä | | Tärkeimmät elimet | |
|---|
| Rahastot ja ohjelmat | |
|---|
| Tutkimus ja koulutus | |
|---|
Muut elimet
ja YK-organisaatiot | |
|---|
| Erityisjärjestöt | |
|---|
Sihteeristön toimitilat
ja osastot | |
|---|
|
|---|
| Jäsenvaltiot | |
|---|
