Year Gone |
|
Tiedot |
Toiminnassa |
2007– |
Tyylilaji |
hard rock, garage rock, power pop |
Kotipaikka |
Helsinki, Suomi |
Laulukieli |
englanti |
Jäsenet |
Jani Rasimus, laulu, basso
Jussi Väänänen, laulu, rummut
Jussi Ylävaara, laulu, kitara
|
Entiset jäsenet |
Lari Poutanen, kitara, laulu (2007–2017)
|
Levy-yhtiö |
12 Months (2011–)
|
Aiheesta muualla |
yeargone.fi |
Infobox OKNimi-testi OK |
Year Gone on vuonna 2007 perustettu helsinkiläinen, englanninkielistä musiikkia tekevä rock-yhtye, jonka kolme jäsentä ovat Jani Rasimus (basso, laulu), Jussi Väänänen (rummut, laulu) ja Jussi Ylävaara (kitara, laulu). Musiikillisiksi vaikutteikseen yhtye on nimennyt muun muassa MC5:n, The Hellacoptersin ja Mark Laneganin. Year Gonen ensimmäinen, kaksi kappaletta sisältänyt single ”Hit Song & to Day” julkaistiin 2. maaliskuuta 2011. Marraskuussa 2011 yhtye palasi Seawolf Studiolle äänittämään ensimmäistä pitkäsoittoaan. Levyltä julkaistiin toinen single ”Could It Be More Monday?” 1. helmikuuta 2012 ja esikoisalbumi Secrets for Sale. 2. toukokuuta 2012[1]. Albumin tuottajina toimi muun muassa Hanoi Rocksin ja Michael Monroen kanssa toimineet Petri Majuri ja Hannu Leidén.
Historia
Rumpali Jussi Väänänen ja basisti Jani Rasimus alkoivat soittaa yhdessä loppuvuodesta 2007. Jussi Ylävaara liittyi mukaan soittamaan kitaraa, ja rekrytoi Lari Poutasen laulajaksi ja toiseksi kitaristiksi. Yhtyeen jäsenet olivat toisilleen tuttuja Oulusta, josta kaikki yhtyeen jäsenet ovat kotoisin. Yhtye sai nimen Year Gone loppuvuodesta 2008, kun yhteistä soitantaa oli takana noin vuoden verran. Yhtyeen ensimmäinen single ”Hit Song” oli mukana Ylen televisioimien jääkiekon MM-kisojen ”virallinen kisabiisi” -äänestyksessä, johtaen yhtyeen esiintymiseen Suomen jääkiekkomaajoukkueen kultajuhlissa Helsingin Kauppatorilla.
Kokoonpano
Diskografia
Albumi
Single
- ”Hit Song & to Day” (2011)
- ”Could It Be More Monday?” (2012)
- ”Set My Soul” (2014)
- ”The Run” (2014)
- ”Bones in the Bag” (2015)
- ”Point of no Return” (2015)
- ”Smell” (2016)
- ”Break of Dawn” (2017)
- ”Taste the Game” (2017)
Lähteet
Aiheesta muualla