Nuori, yksinkertaiselta ja itsepäiseltä vaikuttava mies Hazel Motes (Dourif) palaa nimeämättömästä sodasta lievästi haavoittuneena autioituneeseen kotitaloonsa Tennesseen maaseudulla, mutta jatkaa matkaansa kaupunkiin. Hän on katkeroitunut tavasta, millä hänen saarnaajaisoisänsä (Huston) kohteli häntä lapsena, ja päättää ryhtyä perustamansa uudenlaisen ”Jeesuksettoman” kirkkokunnan kiertäväksi saarnaajaksi kehnolla autonromullaan. Hänen tielleen osuvat toinen yksinkertainen nuori mies (Dan Shor), sokeaa näyttelevä huijarisaarnaaja (Stanton) ja tämän tytär (Wright), kilpaileva huijarisaarnaaja (Ned Beatty) ja tämän apuri (William Hickey) sekä monia muita erikoisia hahmoja.[1]
Elokuvan bluegrass-vaikutteisen musiikin on tehnyt Alex North. Pääteemana kuullaan erilaisia banjo- ja viulusovituksia kappaleesta ”Tennessee Waltz”.
Vastaanotto ja jälkimaine
The New York Timesin Vincent Canby kuvasi ensi-iltakritiikissään Wise Bloodia niin eksentriseksi ja käänteissään yllättäväksi, että sitä luulisi pikemminkin nuoren enfant terriblen esikoiselokuvaksi kuin yhdeksi seitsemänkymppisen veteraanin viimeisistä.[1]
Helsingin SanomienHelena Ylänen ylisti Wise Bloodia vuonna 1981 näin: ”On hyviä ja huonoja, vakavia ja vaikuttavia filmejä, ja sitten on oikeita elokuvia. Niiden kuvat kulkevat puhtaina ja luontevina, klassisen ilmavina ja itsestäänselvinä kuin hienoin proosa. John Hustonin vuonna 1979 valmistunut Wise Blood on sellainen elokuva.”[3]
↑The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 31.7.2017 (Internet Archive).
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Wise Blood (film)
