Aksel Wilho Soini (vuoteen 1877[1]Hoffrén; 26. joulukuuta1854Korpilahti – 6. lokakuuta1934Helsinki) oli suomalainen kirjailija, sanomalehtimies ja pankinjohtaja. Soini käytti myös nimimerkkejä hr Soini, -o-i, Pii, V. Soini, W. Soini ja W.S.[2]
Soinin vanhemmat olivat kauppias, sahanhoitaja Anders Johan Hoffrén ja Wilhelmina Eskola-Silfvenius. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän alkeisopistosta 1872 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1876. Hän opiskeli taloustieteitä Pariisissa 1881–1882 ja harrasti myöhemmin ranskalaista kulttuuria ja kirjallisuutta.[3] Soini oli Uuden Suomettaren ulkomaanosaston toimittaja 1877–1890 ja lehden taloudenhoitaja 1891–1903. Hän oli Kansallis-Osake-Pankin johtokunnan jäsenenä 1904–1924 ja oli mukana perustamassa Suomen Kirjailijaliittoa. Liiton rahastonhoitajana hän toimi 1897–1920, hänet kutsuttiin myös liiton kunniajäseneksi. Soini oli Hämäläis-Osakunnankuraattorina 1881–1887 ja vuonna 1899 hän oli suurta kansalaisadressia valmistelleen toimikunnan jäsenenä.[2]
Soini oli naimisissa vuodesta 1889 Sigrid Ida Helena af Enehjelmin (k. 1927) kanssa. Heidän lapsiaan olivat kirjailijat Elsa ja Yrjö Soini sekä historiantutkija Katri Laine.
Kirjallinen toiminta
Soini julkaisi Suomen kirjallisuuden ensimmäiset tukkilaiskuvaukset kertomuskokoelmassaan Kirjavia kuvia pölkkyjen historiasta vuonna 1877. Kirjailijana Soini oli realisti. Hänen teoksiaan ovat
Kirjavia kuvia pölkkyjen historiasta, kirjoittanut Pii. 1877. (Ilmestyi WSOY:n kustantamana teoksena 1907.)
