Väinö Jeremias Sipilä (24. joulukuuta 1897 Pälkäne – 12. syyskuuta 1987 Pälkäne) oli suomalainen kestävyysjuoksija, joka tunnetaan myös nimillä Pälkäneen hirvi ja Pälkäneen orhi. Hänen parhaat kansainväliset saavutuksensa olivat 20 000 m:n ja 30 000 m:n maailmanennätykset^[1] sekä neljäs sija Pariisin olympialaisten 10 000 m:llä. Sipilä osallistui myös Amsterdamin (1928) olympialaisiin. Lisäksi hän voitti muun muassa neljästi maastojuoksun Suomen mestaruuden.^[2] Sipilä edusti aktiiviuransa aikana Tampereen Pyrintöä ja toimi myöhemmin Pälkäneen Lukossa, muun muassa seuran puheenjohtajana 1940–1961.

Väinö Sipilän kotipaikkakunnalla Pälkäneellä on nimetty hänen lenkkeilymaastoonsa johtava tie Väinö Sipilän tieksi. Pälkäneen urheilukentän laidalla on Anitta Toivion veistämä kolmen pienveistoksen sarja, joista yksi esittää Sipilää ja kaksi muuta pikaluistelija Toivo Salosta ja paralympialaisvoittaja Jouko Gripiä.

Väinö Sipilä pelasi pesäpalloa vuonna 1922 Toijalan suojeluskunnan joukkueessa ja voitti samana vuonna SM-hopeaa pesäpallon Suomen mestaruuskilpailuissa.^[3]

• 1 SM-hopea: 1922^[3]

• Satamo, Seppo: Pienistä kivistä mahtava muuri: Pälkäneen Suojeluskunnan ja Lotta Svärd paikallisosaston historia. 351 s. 1997. ISBN 952-90-8644-X
• Turunen, Johannes: Se on Lukko Pälkäneeltä: Pälkäneen Lukko 1934–1994. 189 s. 1994. ISBN 952-90-5458-0
• Väinö Sipilä Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

• Väinö Sipilä, "Pälkäneen Hirvi", Pohjois-Hämeen juoksu-urheilun uranuurtaja, maailmanennätysmies, neljännesvuosisadan kilparadalla, Aamulehti, 08.08.1937, nro 210, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot