Vaikka Itä-Saksan poliittinen järjestelmä näytti monipuoluejärjestelmältä, kaikki oppositiopuolueet olivat tosiasiallisesti SED:n ohjauksessa. Muita puolueita kuin SED:tä kutsuttiin nimellä blokkipuolueet. Parlamentissa oli paikkoja myös erilaisilla SED:n kanssa yhteistyötä tehneillä kansalaisjärjestöillä, kuten nuorisoliitto Freie Deutsche Jugendilla.
Paperilla Volkskammerilla oli valtaa, koska se nimitti maan hallituksen. Käytännössä parlamentti toimi kuitenkin pelkästään SED-puolueen päätösten laillistajana. Ainoa kerta, kun parlamentti ennen vuoden 1989 tapahtumia osoitti vastustusta SED:n päätöksille, oli 9. maaliskuuta1972, kun 14 CDU:n 52 kansanedustajasta vastusti aborttilain uudistamista. Kansankamarin hyväksymässä uudessa aborttilaissa raskaudenkeskeytys sallittiin 12. raskausviikkoon asti ilman erityistä syytä. Lakia vastaan äänestäneen kristillisdemokraatit torjuivat sen kristilliseen uskoonsa vedoten. Ei-äänillä (ja muutamalla tyhjällä äänellä) ei ollut merkitystä lain läpimenon kannalta, mutta äänestys antoi maailmalle (virheellisen) kuvan aidosti moniäänisestä ja keskustelevasta parlamentista.
Parlamentin koostumus vuosina 1981–1986 oli seuraavanlainen: