Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusrenessanssia. Se on yksi viimeisistä Pietariin rakennetuista keisarillisista palatseista. Suuriruhtinas Vladimir nimitti projektia johtamaan arkkitehti Aleksandr Rezanovin tämän vanhan venäläisen arkkitehtuurin tuntemuksen vuoksi. Rezanovia auttoi arkkitehtiryhmä, johon kuuluivat Vasili Kenel, Andrei Huhn, Ieronim Kitner ja Vladimir Šreter. Peruskivi muurattiin 15. heinäkuuta 1867. Rakennustyöt Palatsirantakadulla kestivät viisi vuotta vuosina 1867–1872, ja lisärakentaminen ja laajennukset jatkuivat 1880- ja 1890-luvuilla. Suuria kunnostustöitä tehtiin 1980-luvulla sekä vuonna 2010.[1]
