Virginia-luokka
USS Virginia (SSN-774)
Tekniset tiedot
Uppouma	7 150 t (pinnalla) 7 800 t (sukellus)
Pituus	114,91 m
Leveys	10,36 m
Koneteho	S9G-painevesireaktori
Nopeus	15 solmua (pinnalla) 25+ solmua (sukellus)
Miehistöä	113
Aseistus
Meritorjunta	BGM-109 Tomahawk (Mk36 VLS (Vertical Launch system)) 4 × 21" torpedoputkea (Mark 48 ADCAP) merimiinoja
Infobox OK

Virginia-luokka (tai 774-luokka) on Yhdysvaltain laivaston ydinsukellusveneluokka, jonka ensimmäinen alus otettiin palvelukseen vuonna 2004. Luokan alukset korvaavat vanhenevia Los Angeles -luokan sukellusveneitä. Luokan oli tarkoitus olla pienempi ja halvempi versio kylmän sodan loppuvuosina suunnitellusta Seawolf-luokasta. Loppujen lopuksi hintaero jäi marginaaliseksi.

Selvitystyö Seawolf-luokan alusten korvaamisesta alkoi jo vuonna 1988. Tammikuussa 1991 Yhdysvaltain laivaston operaatiopäällikkö (engl. Chief of Naval Operations, CNO) amiraali Frank Kelso määräsi suunnittelutyön aloitettavaksi työnimellä Centurion eli seuraavan vuosisadan sukellusvene. Suunnittelutyön perusteet hyväksyttiin lokakuussa ja päävaatimukset hyväksyttiin tammikuussa 1992. Alusten hinnan tuli olla noin puolet Seawolf-luokan alusten hinnasta tai suurin piirtein sama kuin Los Angeles -luokan alusten hinta. Lisäksi Los Angeles -luokan alusten hankinnan tulee keskeytyä joko sen kehityskaaren päättymiseen tai siksi, ettei se kykene vastaamaan Venäjän laivaston kylmän sodan päättymisen jälkeen palvelukseen ottamien sukellusveneiden aiheuttamiin uhkiin.^[1]

Suunnitellun aluksen rungon pituus on 114,9, leveys 10,4 ja korkeus 9,8 metriä. Sen uppouma on noin 7 800 tonnia sukelluksissa. Aluksen aseistuksena on neljä keulaan asennettua 533 millimetrin torpedoputkea, joihin on 26 torpedoa esimerkiksi Mk 48 ADCAP. Torpedoista neljä on torpedoputkissa. Lisäksi aluksen etuosaan on asennettu kaksitoista Mk45 VLS -siiloa, joita voidaan käyttää esimerkiksi Tomahawk-ohjusten laukaisemiseen. Aseistuksen täydentävät Mk 60 ja Mk 67 merimiinat.^[2]

Alusten omasuojana on sekä ulkoisia että rungon sisäisiä harhamaaleja. Lisäksi aluksille on asennettu AN/BLQ-10 ESM-järjestelmä. Alusten kaikuluotaimina ovat AN/BQQ-10 A-RCI kaikuluotain, hinattavat AN/TB-16 ja AN/T29A kaikuluotaimet. Aluksille on asennettu AN/BVS-1 photoioninen masto ja AN/BPS-16 merenkulkututka. Taistelunjohtojärjestelmä AN/BYG-1 (CCS Mk II) yhdistelee taktisten valvontajärjestelmien (TCS) tiedot ja tulenjohtojärjestelmän (WCS) ja siihen on liitetty viestijärjestelmät yhteyksien hoitamiseksi.^[2]

Alusten voimanlähteenä on yksi S9G painevesireaktori, joka tuottaa höyryn kahdelle turbiinimoottorille. Järjestelmä tuottaa noin 40 000 hevosvoimaa yksiakseliseen pump jet -moottoriin. Aluksissa on myös apuvirtalaitteisto. Alusten maksiminopeus on reilusti yli 25 solmua, mutta tarkka tieto on salainen. Toimintamatkaa rajoittaa ainoastaan miehistön tarpeisiin varastoidut elintarvikkeet. Maksimisyvyys on luokiteltu salaiseksi, mutta oletettavasti noin 500 metriä. Aluksen normaalissa miehistössä on viitisentoista upseeria ja 120 miehistönjäsentä.^[2]

Mallineessa on esitetty Block I:n tiedot. Block II:een kuuluneissa aluksissa toteutettiin uudistettuja valmistusmenetelmiä, joiden vuoksi sektioita oli vähemmän alusten ollessa muuten identtisiä aiempien kanssa. Rannikolla operoimisen vuoksi aluksille tehtiin tilat yhdeksälle sukeltajalle ja luukku aluksesta poistumiseksi. Aluksille lisättiin myös estevaroitin ja miinan ilmaisin. Alusten torpedohuoneet oli mahdollista varustaa miehittämättömin sukelluslaittein tai sukeltajien kuljetuslaittein torpedojen tilalle.^[3]

Block III:n merkittävin muutos on keulan kaikuluotain, kun otettiin käyttöön LAB-kaikuluotain. Luotain mahdollistaa paremman passiivisen toiminnan, mutta hieman heikomman aktiivisen kaikuluotauksen. Uusi kaikuluotain vapautti keulasta tilaa, jolloin painolastitankin voitiin uudelleen sijoittaa. Vapautuneeseen tilaan asennettiin kaksi Virginia Payload Tube (VPT)-asesiiloa kahdentoista pienempi halkaisijaisen VLS-siilon tilalle. Ensimmäiset VPT-siilot olivat uudelleen suunniteltuja Ohio-luokassa käytettyjä MAC-siiloja, kun neljä luokan aluksista muutettiin SSGN-tyypin risteilyalusten laukaisualustoiksi. Kuhunkin MAC-siiloon voidaan sijoittaa kuusi Tomahawk-ohjusta, mutta muidenkin hyötykuormien sijoittaminen on mahdollista. Block IV on vastaava kuin Block III, mutta sarjan veneissä pyritään helpottamaan ylläpitoa ja vähentämään telakointitarvetta elinkaaren aikana neljästä kolmeen. Telakointien määrän vähentämisellä voidaan lisätä aktiivikäytössä olevien veneiden määrää ilman uusia aluksia.^[4]

Block V tulee sisältämään joko 10 tai 11 alusta ja sen tilaus valtuutus kahden ensimmäisen aluksen hankinnasta tullaan antamaan budjettivuonna 2019. Alusten pitkän toimitusajan osat tilattiin jo vuonna 2017, mutta varsinaiset hankintasopimuksia ei ollut vielä tehty kesäkuussa 2019. Sarjan valmistuttua laivastolle tulisi palata mahdollisuus massamaiseen Tomahawk-ohjusten käyttöön, mikä poistuu SSGN-modernisoitujen Ohio-luokan alusten poistuessa palveluksesta 2020-luvun aikana.^[5]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Virginia-luokka (sukellusvene).

• Friedman, Norman: Signifigant Ships: Virginia (SSN-774) Class - Origins, Design drivers and Description. Seaforth World Naval Review 2020, 2019, s. 141–155. Barnsley, UK: Seaforth Publishing. ISBN 978-1-5267-6062-3 (englanniksi)