Vilho Rikkonen

Vilho Barnabas Rikkonen (22. huhtikuuta 1898 Ulvila28. lokakuuta 1966 Paimio)[1] oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä.

Rikkonen meni ensimmäisen maailmansodan alettua vapaaehtoisena Venäjän armeijaan ja yleni jalkaväen vänrikiksi. Hän osallistui Suomen sisällissotaan Antrean rintamalla valkoisten puolella. Talvisodan aikana hän palveli vielä reservinluutnanttina jonkin aikaa kenttäsairaalan komendanttina.[2]

Syksyllä 1931 Rikkonen julkaisi Tattarisuon tapaukseen liittyen kaksi lentokirjasta Suomalaisia ruumistaikoja. Tattarisuon salaisuus ja Vainajainpalvontataikoja. Tunnettujen kauhutapausten johdosta joissa hän arveli kyseessä olleen jonkinlainen maaginen rituaali joka pohjautui suomalaiseen kansanperinteeseen.[3]

Teoksia

  • Muistelemme vanhaa Hauhoa. Tekijä, Hämeenlinna 1950
  • Sammon arvoitus. Tekijä, Porvoo 1957 (nimimerkillä Viri)
  • Sammon ajatus ja Sampo-tarun, ilmestynyt alun perin Tyrvään Sanomat-lehden numeroissa 36-38/1958. Tekijä, Vammala 1958
  • Kaksi suomenkieltä. Tekijä, Lahti 1962

Suomennoksia

  • Gunnar Dahlberg : Perinnöllisyys ja rotu ; tekijän muokkaamasta ruotsinkielisestä laitoksesta Arv och ras suom. Vilho Rikkonen. Tammi 1944
  • G. Richard : Sukupuolinen kasvatus : kirja lasten vanhemmille ja kasvattajille. Tammi 1946, 2. painos 1951 (alkuteos Sexuelle Aufklärung und Erziehung)

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Merja Leppälahti: Loitsuja, taikoja, uskomuksia. Kirja-arvostelu teoksesta Rikkonen, V.: Vainajainpalvontataikoja tunnettujen kauhutapausten johdosta. SKS, 2021. (alkuteos ilmestyi 1931) Agricolan arvostelut 11.6.2021.