Vikersundissa on hypätty mäkeä Vikersund IF -seuran perustamisvuodesta 1894 alkaen vuoteen 1935 asti kuudessa eri hyppyrimäessä. Koko tämän ajan seura etsi parasta paikka hyppyrimäelle Vikersundissa. Vuonna 1936 rakennettiin uusi hyppyrimäki nykyiselle paikalleen. Avajaisissa tammikuussa 1936 Reidar Andersen hyppäsi 86 metriä. Ensimmäistä kertaa mäkeä suurennettiin vuonna 1955.
Vuosina 1964–1965 mäki suurennettiin K150-lentomäeksi, pitkän väännön jälkeen, koska myös Rena IL halusi lentomäen omaan mäkikeskukseensa. Lentomäki avattiin maaliskuussa 1966 Bjørn Wirkolan tehdessä avajaishypyn. K-piste siirrettiin 155 metriin vuonna 1977 ja vuonna 1989 175 metriin.
Seuraava suurempi muutos tehtiin vuoden 2000 lentomäen MM-kilpailuihin, jolloin K-piste siirrettiin 185 metriin ja HS-piste asetettiin 207 metriin. Uudesta mäestä pystyi hyppäämään noin 220 metriä, kuten Roland Müller osoitti Continental Cupin kilpailussa vuonna 2004 hyppäämällä 219 metriä. Vuonna 2004 julkaistiin projekti kokonaan uuden lentomäen rakentamiseksi lähelle Osloa, tämän johdosta Vikersundissa pelättiin että Norjan lentomäkikeskus siirrettäisiin Osloon ja Vikersundin lentomäki suljettaisiin. Oslon lentomäki projekti on kuitenkin toistaiseksi jäässä.
Huhtikuussa 2010 aloitettiin kokonaan uuden, maailman suurimman lentomäen rakentamistyöt vuoden 2012 MM-kilpailuja varten vanhan hyppytornin räjäyttämisellä. Uuden lentomäen suunnittelivat Sebastjan ja Janez Gorišek, jotka suunnittelivat myös uuden Letalnican lentomäen Planicaan. Uusi lentomäki suunnattiin eri kulmaan vuoren rinteeseen ja vauhtimäki muotoiltiin vuoren rinteeseen betonista ja teräksestä. Uuden lentomäen K-piste sijaitsi 195 metrissä ja HS-piste 225 metrissä. Rakennuskustannukset olivat noin 10 miljoonaa euroa. Rakkennustyöt saatiin valmiiksi joulukuussa 2010 ja virallisia avajaisia vietettiin 9. helmikuuta 2011. Seuraavana viikonloppuna Norjan Johan Remen Evensen hyppäsi mäestä uuden maailmanennätyksen 246,5 metriä.[1] Seuraavana vuonna investoitiin vielä 5 miljoonaa euroa yleiseen infrastruktuuriin, kuten uuteen hiihtohissiin, monitoimirakennukseen, futuristiseen hyppääjien lämpiöön vauhtimäen huipulle, nimeltään Vingen ja vauhtimäen somistamiseen.
Vuonna 2014 alastulorinteen profiilia muotoiltiin uudelleen vieläkin pitempien hyppyjen saavuttamiseksi ja K-piste siirrettiin 200 metriin. Slovenialainen Peter Prevc paransi maailmanennätystä 14. helmikuuta 2015 hyppäämällä 250,0 metriä.[2] Heti seuraavana päivänä norjalainen Anders Fannemel hyppäsi uuden maailmanennätyksen 251,5 metriä.[3] Vuonna 2018 HS-piste siirrettiin 240 metriin.
