Viinintuotanto on Italiassa tärkeä maatalouden osa-alue. Italia on Ranskan kanssa vuorotellen ollut 2010-luvulla maailman suurin tai toiseksi suurin viinintuottajamaa. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 50 miljoonaa hehtolitraa.
Viinirypäleen kasvatusala on ollut vuosina 2011–2015 laskussa ja oli vuonna 6 820 neliökilometriä. Ala vastaa yhdeksää prosenttia maailman kasvatusalasta ja on maailman neljänneksi suurin Kiinan, Espanjan ja Ranskan jälkeen.[1] Viinirypäleitä kasvatetaan koko maan alueella, niin Sisiliassa kuin Alppien etelärinteillä.
Viinien tuotanto
Viinirypäleitä tuotetaan Italiassa vuosittain noin 7–8 miljoonaa tonnia, josta 85 prosenttia jalostetaan viiniksi. Tuoreena rypäleistä käytetään noin 15 prosenttia. Rusinoita ei tehdä juuri lainkaan.[1]
Viinin vuotuinen tuotantomäärä on ollut vuosina 2011–2016 vuosittain 43–54 miljoonaa hehtolitraa, 4,3–5,4 miljardia litraa[1].
Viinin kulutus ja kauppa
Viinin kulutus Italiassa on noin 2 000 milj. litraa vuodessa eli noin 35 litraa henkeä kohti vuodessa. Kulutus on 2010-luvulla laskenut noin 10 prosenttia.[1] Italian viininvienti oli vuonna 2015 20 milj. hehtolitraa. Viininviennin arvo oli 5,5 mrd. euroa.[1]
Italian viinin tuotanto, kulutus ja vienti ovat vuosina 2011–2016 kehittyneet seuraavasti[1][2]:
Milj. hehtolitraa
2011
2013
2015
2016
Viinin tuotanto
42,8
54,0
50,0
50,3
Viinin vienti
23,5
20,3
20,0
Viinin kulutus
23
22
21
Viinien tuotantoalueet ja luokittelu
Italialaiset viinit luokitellaan EU-lainsäädännön ja maan oman lainsäädännön perusteella useisiin luokkiin. Perusryhmittely tapahtuu EU:n nimisuojajärjestelmän perusteella SAN- ja SMM-viineihin. Kolmas ryhmä ovat luokittelemattomat viinit.[3][4]
EU:n vuodelta 2010 peräisin olevan asetuksen mukaan seuraavilla kolmella italialaisella viinityypillä on suojattu alkuperänimitys, SAN (ital. Denominazione di origine protetta, DOP, engl.Protected designation of origin, PDO)[5]. Nämä DOP-viinit ovat:
DOP-viiniluokkia on Italiassa yhteensä 474 kpl (tilanne marraskuussa 2016)[6]. Näistä viineistä noin viidennes on ylemmän DOCG-luokan viinejä: vuonna 2015 DOCG-viinejä oli 74 kpl kaikkiaan 407:stä DOP-viinistä. Käytännössä viinien luokittelun nimeäminen perustuu maantieteellisten alueiden nimiin.[7]
Indicazione geografica tipica- eli IGT-viinit luokitellaan maantieteellisen tuotantoalueen perusteella merkinnällä suojattu maantieteellinen merkintä SMM, (ital.Indicazione geografica protetta, IGP, engl.Protected geographical indication, PGI)[5]. IGP-viiniluokkia on yhteensä 118 kpl [7].
Italiassa tuotetusta viinistä noin kolmannes osa DOP-viinejä, kolmannes IGT-viinejä ja kolmannes luokittelemattomia viinejä[7][2]
↑ abDG Agri Dashboard: Wine (pdf) (EU:n) 14.10.2016. Euroopan komissio - Maatalous ja maaseudun kehittäminen. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
↑Viinien pakkausmerkinnät (pdf) (Valviran ohje Dnro 340/99/2013) 13.6.2014. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 23.11.2016.
↑[http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2009:128:FULL&from=FI Komission asetus (EY) N:o 436/2009, annettu 26 päivänä toukokuuta 2009, neuvoston asetuksen
(EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta] (pdf) (EU:n asetus viinialan tuotteiden suojatuista alkuperänimityksistä, maantieteellisistä merkinnöistä ja perinteisistä merkinnöistä) Euroopan unionin virallinen lehti L128. 27.5.2009. Viitattu 23.11.2016. (suomeksi)
↑ abKomission asetus (EU) N:o 401/2010 (pdf) (EU:n asetus viinialan tuotteiden suojatuista alkuperänimityksistä, maantieteellisistä merkinnöistä ja perinteisistä merkinnöistä) Euroopan unionin virallinen lehti 11.5.2010. 7.5.2010. Viitattu 23.11.2016. (suomeksi)