Vihtijärvi on Vihdin koillisosassa läntisellä Uudellamaalla sijaitseva 3,25 neliökilometrin laajuinen järvi lähellä samannimistä kylää. Se on niukkaravinteinen ja humuspitoisuudeltaan vähäinen. Etäisyys Nummelasta on 26 kilometriä koilliseen ja Helsingin keskustasta 42 kilometriä pohjoisluoteeseen. Vihtijärvi on Vihdin kolmanneksi laajin järvi.[2][1][3] Järven ympäristössä on asuttu vakinaisesti keskiajan lopulta alkaen.[2][1][4]
Maantiede
Vihtijärven pituus kaakosta luoteeseen on 5,2 kilometriä ja tilavuus runsaat 16,3 miljoonaa kuutiometriä. Järven keskiosan leveys on noin kilometri, saaria on muutama, suurin niistä kahden hehtaarin laajuinen Kyläsaari järven länsiosassa. Rannoilla on sekä kulttuurimaisemaa että metsää. Keskiosassa lähellä pohjoisrantaa on noin 15-metrinen syvänne, länsiosassa Kyläsaaren ja pohjoisrannan välissä on 12-metrinen syvänne.[2][1][3]
Vihtijärven pohjoispuolella sijaitsee Komi, Iso-Kairi ja Löytlammi, idässä on Sääksjärvi, etelässä Lapoo ja Niemenjärvi, lännessä Ylimmäinen ja luoteessa Petäys. Järven läntisimmän kolkan eteläpuolella sijaitsee pieni Laihue. Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntaraja kulkee kolmisen kilometriä Vihtijärveltä pohjoiseen. Järven kaakkoisosasta kuuluu muutama hehtaari Nurmijärven kuntaan. Vihdin ja Hyvinkään raja puolestaan hipoo järven itäisiä rantoja. Aivan Vihtijärven eteläpuolitse kulkee seututie 132, itäpuolitse valtatie 25.[2][1][3]
Vihtijärven ekologinen tila on hyvä, mutta pientä rehevöitymistä on havaittavissa. Järven itäosaan laskee Stenbackan oja, länsiosaan laskee laskeutusaltaasta oja. Iso-Kairista laskee Kalakoskenoja. Vihtijärvestä lähtee Sorvarinjoki Lapooseen.[1][3]
Vihtijärvi (23.093.1.001) kuuluu Vihtijärven valuma-alueeseen (23.093), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Karjaanjoen vesistössä (23). Toinen jakovaihe on Vihtijoen valuma-alue (23.09). Vihtijärvi on Vihtijärven valuma-alueen laajin vakavesi ja Karjaanjoen vesistön koillisia vakavesiä.[5]
Kalakanta
Vihtijärven kalakantaan kuuluu muun muassa isokokoinen muikku, ankerias, harjus, karppi, kirjolohi, made ja suutari. Rapurutto hävitti aikoinaan järven runsaan jokirapukannan.[3]
Muuta
Ennen vakinaista asutusta Vihtijärvi lähitienoineen oli hämäläisten eränkäyntialuetta. Keskiajan lopulla syntyi Vihtijärven neljänneskunta, johon kuuluivat Vanhakylä, Niemi, Veirlä ja Hiiskula. Kulmakunnan elämänmenoon on vaikuttanut etenkin Hiiskulan kartano.[4]
Lähteet
