Vera Margrethe Henriksen, o.s. Roscher Lund (22. maaliskuuta 1927 Oslo, Norja – 23. toukokuuta 2016)[1]oli norjalainen kirjailija.
Henriksenin tuotanto on laaja, hän on kirjoittanut tai ollut yhtenä tekijänä noin 50 kirjassa. Tuotannon keskeisen osan muodostavat historialliset romaanit. Lisäksi hän on kirjoittanut aikalaisromaaneja ja asiaproosaa.[2] Hänen isänsä Alfred Roscher Lund oli Norjan puolustusvoimien ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeisen ajan päällikkö. Henriksenin puoliso oli Olaf G. Henriksen. He tutustuivat toimiessaan sodan aikana salaisessa tiedusteluorganisaatiossa XU:ssa.[3]
Henriksen muutti 1944 Ruotsiin, jossa hän suoritti tutkinnon Uppsalan norjalaisessa koulussa. Hän lähti 1945 Yhdysvaltoihin ja opiskeli 1946–1948 Yalen yliopistossa arkkitehtuuria ja 1948–1949 Columbian yliopistossa taidehistoriaa ja journalistiikkaa. Vuodet 1948–1963 hän asui perheensä kanssa New Jerseyssä. Hän opiskeli laulua Norjassa ja Yhdysvalloissa mutta oli monipuolisesti kiinnostunut eri aiheista, kuten matematiikasta, filosofiasta, arkeologiasta, antropologiasta ja psykologiasta, erityisesti C. G. Jungista.[2]
Samtidenissa 1959 julkaistu artikkeli Tro og tvil on keskeinen hänen tuotantonsa kannalta. Esikoisromaani Sølvhammeren hylättiin ensin mutta ilmestyi 1961, sai myönteisen vastaanoton ja palkittiin Bokhandlerprisenillä. Seuraavina vuosina ilmestyivät Jærtegn ja Helgenkongen, ja niistä muodostui trilogia, jonka keskeinen henkilö on Olav Haraldsson, joka Norjan historiassa tunnetaan kuningas Olavi Pyhänä. Trilogia on suomennettu.[2]
Vuodesta 1970 hän kirjoitti viisi uskonpuhdistuksen jälkeiseen aikaan sijoittuvaa romaania. Hän tutki teoksissaan Sagaens kvinner ja Skjebneveven naisen asemaa saagojen aikaan. Hän oli itse katolinen ja kirjoitti myös Norjan katolisen kirkon keskiajan historiasta. Kaksiosaisen Luftforsvarets historie kattaa ajan 1912–1945. Hän on kirjoittanut myös paikallishistorioita, lasten- ja nuortenkirjoja sekä näytelmiä.[2]
Suomennetut teokset
- Hopeavasara (Sølvhammaren), suomentaja Aune Brotherus, runot suomentanut Aale Tynni. WSOY, 1962.
- Ennusmerkki (Jaertegn), suomentaja Aune Brotherus. WSOY, 1963.
- Pyhä kuningas (Helgenkongen), suomentaja Aune Brotherus. WSOY, 1964.
Palkinnot ja tunnustukset
Lähteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Tieteilijät | |
---|
Muut | |
---|