Vennäin Vuissakka

Pyhän Nikolaoksen kirkon rauniot.

Vennäin Vuissakka[1] (ven. Ру́сско-Высо́цкое, Russko-Vysotskoje) on taajama ja maalaiskunta Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Länsi-Inkerin ylängön reunalla Pietarin ja Tallinnan välisen maantien varrella 25 kilometriä Pietarista lounaaseen. Asukkaita kunnassa on 5 200 henkeä (vuonna 2006).[2]

Tarinan mukaan kylän nimi perustuu Vysotskoje-nimiseen Moskovan lähellä sijaineeseen kylään, jonka asukkaat siirrettiin tänne Pietari I:n käskystä 1700-luvun alussa.[3] Kylän sijaintia kuvaava nimitys na Vysokom (”korkealla paikalla”) esiintyy kuitenkin jo vuonna 1499/1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen Tuutarin pogostassa.

1770-luvulla kylä kuului Katariina II:n suosikille kreivi Grigori Orloville, joka rakennutti sinne paasikivisen pyhälle Nikolaokselle omistetun ortodoksikirkon. Vuissakan lisäksi seurakuntaan kuului venäläinen Kapriolan kylä (ven. Капорское, Kaporskoje) sekä inkerikkojen asuttama Uusikylä eli Timola (ven. Тиммолово, Timmolovo).[4] Nykyään kirkko on raunioina.[5]

Venäläisen kylän pohjoispuolella sijaitsi pienempi Hietamäen luterilaiseen seurakuntaan kuulunut Suomen Vuissakka (ven. Финно-Высоцкое, Finno-Vysotskoje), joka tuhoutui toisessa maailmansodassa. Sodan aikana seudulla käytiin kovia taisteluja, joista kertovat kahden linnakkeen jäänteet ja Tallinnan tien risteyksessä sijaitseva muistomerkki. 1970-luvulla kylään perustettiin suurkanala, joka tuotti parhaimmillaan kaksi miljoonaa broileria vuodessa. Nykyään Vuissakka on pietarilaisten suosimaa huvilaseutua.[3]

Lähteet

  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 16.10.2015.
  2. Leningradin alueen väestötilastoa lenobl.ru. Viitattu 25.8.2008. (venäjäksi)
  3. a b I.A. Koroljova: Russko-Vysotskoje i jego okrestnosti baltfriends.ru. Arkistoitu 19.4.2008. Viitattu 25.8.2008. (venäjäksi)
  4. Kertomus Vuissakan seurakunnassa countrysite.spb.ru. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 25.8.2008. (venäjäksi)
  5. Vuissakan kirkko Narodnyi katalog pravoslavnoi arhitektury -sivustolla sobory.ru. Viitattu 25.8.2008. (venäjäksi)

Aiheesta muualla