Lippu on jaettu kolmeen yhtä suureen vaakaraitaan, joiden värit ovat ylhäältä alas keltainen, sininen ja punainen. Sen lisäksi lipussa on kahdeksan tähteä sinisen raidan keskellä ja Venezuelan vaakuna lipun yläosassa.[1]
Venezuelan lipun pohjana toimineen kapinalipun ja seudulla ensimmäisenä vapautustaistelujen jälkeen itsenäistyneen Haitin lipun värien juuret ovat Ranskan vallankumouksen trikolorissa, josta valkoinen korvattiin keltaisella. Keltainen symbolisoi siirtomaavallasta vapautettujen Etelä-Amerikan kansoja. Miranda tulkitsi lippunsa värejä seuraavasti:[1]
Lipun värit symboloivat:
keltainen: Amerikan kansojen kultaiset mahdollisuudet (maan rikkaudet),
sininen: valtamerien vesi (meri, joka erottaa maan Espanjasta), ja
punainen: Espanjan verisestä ikeestä vapautumisen väri (itsenäisyyssodassa vuodatettu veri).
Lippu on itsenäistymisen jälkeen muuttunut useaan otteeseen. Vuonna 1811 keltainen kattoi puolet lipusta ja nurkkakulman peitti vaakuna. Kun Venezuela irrottautui itsenäiseksi Suur-Kolumbiasta 1830, vaakunaa vaihdettiin ja se sijoitettiin lipun keskelle. Vuodesta 1836 lähtien raidat muutettiin yhtä levyiksi. Käyttöön tuli puhdas trikolori. 1859 lipun keltaiseen osaan sijoitettiin seitsemää itsenäisyysjulistuksen tehnyttä maakuntaa kuvaavasti seitsemän sinistä tähteä, mutta jo samana vuonna tähtien lukumäärä nostettiin kahteenkymmeneen kunkin maakunnan mukaan. Sen jälkeen vuosien 1863–2006 lipussa oli seitsemän tähteä, aluksi ryppäänä, sitten kehänä ja lopulta kaarena. Seitsemän tähteä edustivat itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajaprovinsseja Barcelonaa, Barinasia, Caracasia, Cumanáa, Margaritaa, Méridaa ja Trujilloa. Vuonna 2006 lippuun lisättiin kahdeksas, "voiton ja tulevaisuuden" tähti edustamaan Venezuelan Guayanaa. Samalla vaakunan hevonen muutettiin juoksemaan vasemmalle, sillä vasemmistopopulisti presidentti Hugo Chavez edellytti viittausta tämänsuuntaiseen matkaan.[1]
.svg)
