Valmiusyksikkö Karhu[1] (ruots.Polisens beredskapsenhet, tunnetaan myös karhuryhmänä) on Suomen poliisin erityiskoulutettu ja -varustettu operatiivinen yksikkö (erikoisjoukko). Se on sijoitettu Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen, mutta toimii tarvittaessa valtakunnallisesti.
Valtakunnallinen poliisin Valmiusyksikkö Karhu sai alkunsa keväällä 1972, jolloin perustettiin poliisin ylijohdon kehotuksesta Helsingin poliisilaitoksen liikennepoliisissa 15 miehen erikoisryhmä.[2] Yksikön toimintaa olivat käynnistämässä saamansa käskyn mukaan ylikomisario Johan Rinne ja komisario Teuvo Ruohonen.[3]
Yksikön asema virallistettiin vuonna 1983, jolloin sisäasiainministeriö laati sitä koskevan määräyksen. Ensimmäiset kymmenisen vuotta yksikkö toimi hiljaisuudessa, mutta suurelle yleisölle sen olemassaolo tuli tietoon viimeistään vuonna 1986 Jakomäen pankkiryöstön ja sitä seuranneen panttivankitilanteen myötä.[4]. Yksikkö on pyrkinyt pitämään julkisuudessa matalaa profiilia. Viranomaiset kommentoivat vuonna 2013 Karhu-ryhmästä kertovaa kirjaa ja tekijä päätti jättää sen julkaisematta[5][6].
Asema
Yksikön toiminta perustuu sisäasiainministeriön määräykseen SM-2004-00311/Tu-4,[7] mutta laissa sen asemaa ei ole erikseen määritelty, vaan se toimii samoin valtuuksin kuin muut poliisin yksiköt.[4] Yksikkö on sijoitettu Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen,[7] ja sen toimialueena on koko Suomi.[1][8]
Yksikkö ei lähde hälytystehtävään oma-aloitteisesti, vaan aina toisen paikallisen tai valtakunnallisen poliisiyksikön pyynnöstä. Pyyntö tehdään Helsingin poliisilaitokselle, jonka päällikkö tekee päätöksen yksikön lähettämisestä tehtävään. Yksikkö on toiminnassaan aina alistettu paikallisen poliisin kenttäjohdon alle.[1][2]
Karhu kuuluu kansainväliseen Atlas-verkostoon. Yksikön toiminta rahoitetaan poliisin yleisestä budjetista[4][8].
Koulutus ja tehtävät
Valmiusyksikkö Karhu toimii hengelle tai terveydelle vaarallisissa tilanteissa, joissa poliisin yleensä käyttämät keinot ja välineet eivät ehkä riitä[9]. Yksikköä käytetään esimerkiksi panttivanki- ja linnoittautumistilanteissa sekä vartioimis- ja turvaamistehtävissä.[1] Se tekee myös terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaista työtä.[2][8] Yksikön operaatioista 90 prosenttia tapahtuu 150–200 kilometrin säteellä Helsingistä.[4]
Yksikköön kuuluu johdon ja koulutuksen sekä varsinaisten toimintaryhmien lisäksi tekniikka-, koira- ja TEPO- eli terroripommiryhmä. Tarvittaessa sitä voidaan täydentää neuvotteluryhmällä.[2] Yksikkö tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, ja se voi käyttää apunaan PuolustusvoimienPasi-panssariajoneuvoja ja Rajavartiolaitoksen helikoptereita.[4][8]
Koulutukseen haetaan ”hyvää, peruskoulutettua poliisia”, ja hakijoilta edellytetään erityisesti hyvää fyysistä kuntoa sekä paineensieto- ja yhteistyökykyä. Pääsykokeeseen kuuluu fyysinen ja kirjallinen testi sekä haastattelu.
Valitut käyvät läpi vuoden mittaisen peruskoulutuksen ja ovat tämän jälkeen jatkuvassa koulutusohjelmassa.[2] Yksikön vahvuus on noin 60 poliisia.[4] Jäsenet käyttävät yli puolet työajastaan harjoitteluun ja ovat muuna aikana pääosin tehtävillä. Yksiköstä ei jäädä eläkkeelle, vaan jäsenet palaavat iän tai muiden syiden myötä täyspäiväisesti muihin tehtäviin.[2][4]
Valmiusyksikkö Karhulla on mahdollisuus käyttää normaalista poliisin varustuksesta poikkeavia varusteita. Ryhmän aloittaessa toimintansa varustukseen kuuluivat muun muassa kokohaalari, valkea kypärä, lyijylevyillä vahvistetut raskaat luotiliivit ja Suomi-konepistooli.[3]
2010-luvulla Karhu-ryhmä käyttää muun muassa brittiläisiä DPM-pukuja ja amerikkalaisia Digital Woodland -pukuja. Lähitaisteluvarustuksessa ryhmä käyttää ERTI-haalareita (erityistilanne) sekä Ullbrichts-kypäriä. Muina suojavarusteina toimivat esimerkiksi Bolle x800 -suojalasit, erilaisia Kevlar-suojaliivejä sekä kotimaisia erikoissuunniteltuja varusteliivejä ja kantolaitteita.lähde?
Ryhmän kuljettamiseen voidaan käyttää pitkillä etäisyyksillä Rajavartiolaitoksen helikoptereita. Helikopteria voidaan käyttää esimerkiksi aluksiin siirtyessä tai katoille ja muihin hankaliin paikkoihin pääsemiseksi.lähde?
Nimi
Poliisimuseon mukaan[11] ryhmän nimeen otettiin mallia ulkomailta, jossa erikoisryhmien nimet viittasivat usein eläimiin kuten leijonaan tai kobraan. Nimi syntyi vuoden 1975 ETYK-kokouksen aikana, kun eräs ryhmäläinen muisti pätkän Vänrikki Stoolin tarinoiden Viapori-runosta: ”Jokaisen silmä leimahtaa, kun kuulee nimen tään, ei silloin tuskaa, nurinaa, ei kylmää, nälkääkään. Taas Suomen karhu elämöi, pudisti kämmentään ja löi.”
Humoristisena vaihtoehtona nimen on sanottu löytyneen saunapalaverin yhteydessä Karhu-oluen etiketistä.[4] Mediassa yksiköstä on käytetty myös nimeä "Karhukopla" (Disneyn sarjakuvahahmojen mukaan, jotka tosin ovat naamiokasvoinen roistojoukko).
Vaativien tilanteiden erikoisryhmät
Eri puolilla Suomea on noin 12–15 poliisin vaativien tilanteiden (vati) ryhmää.[12] Ryhmät kuuluvat paikallisen poliisilaitoksen alaisuuteen. Niiden jäsenet työskentelevät tavallisissa poliisin tehtävissä, ja ryhmät kootaan tilanteen vaatiessa.[12]
Oulun alueellinen vati-ryhmä tunnetaan epävirallisella nimellä Valo-79 (sanasta valmiusosasto ja perustamisvuodesta 1979).[13][14] Oulun vati-ryhmällä on 20–30 tehtävää vuodessa,[12] ja sen toiminta-aluetta on entisen Oulun läänin alue.[15]
