Valles Marineris on laaja kanjonijärjestelmä Marsissa. Mariner 9 -luotain löysi sen vuonna 1971, ja se on nimetty luotaimen mukaan. Valles Marineris sijaitsee Marsin päiväntasaajalla, itään Tharsiksen ylängöstä. Valles Marineris on aurinkokunnan suurin tunnettu vajoama. Se on itä-länsisuunnassa 4 000 kilometriä pitkä, keskimäärin 200 kilometriä leveä ja paikoin 9 kilometriä syvä^[1].

Valles Marineris ei ole Grand Canyonin tavoin veden uurtama, vaan se on hautavajoama, planeetan kuoreen auennut repeämä. Ajan myötä sitä ovat kuitenkin muovanneet vesi ja jää sekä maanvyörymät ja luhistumat.^[2]

Noctis Labyrinthus, "Yön labyrintti", sijaitsee Valles Marineriksen läntisellä reunalla, itään tulivuori Pavonis Monsista. Nimensä mukaisesti se on valtava sirpaleisten rotkojen labyrintti.

Noctis Labyrinthuksen itäpuolella ovat Ius ja Tithonium Chasmata, kaksi rinnakkain kulkevaa kanjonia. Ius on näistä kahdesta leveämpi, ja se johtaa Melas Chasmaan. Tithoniumin rinteiltä on löytynyt uurteita, jotka ovat joko veden tai tuulen kuluttamia. ^[3]

Idempänä on kolme syvää rotkoa, etelästä lukien Melas, Candor ja Ophir Chasmata. Melas sijaitsee itään Iuksesta, Candor taas itään Tithoniumista. Ophir on ovaalinmuotoinen Candoriin liittyvä vajoama. Kaikki kolme rotkoa ovat yhteydessä tosiinsa. Tämä alue on Valles Marineriksen syvin, ulottuen aina 9 kilometrin syvyyteen.

Kolmen syvän rotkon itäpuolella on Coprates Chasma, joka muistuttaa Iuksen ja Tithoniumin kanjoneita.

Coprates Chasman itäpuolella ovat Eos ja Ganges Chasmata, kaksi syvää laaksoa.

Valles Marinerisin itäpäässä on Capri Chasman rotko. Valles Marineris päättyy Chrysen alueeseen, Marsin pohjoisille tasangoille, lähelle Viking 1 -luotaimen laskeutumispaikkaa.

• Markus Hotakainen: Mars – myytistä maisemaksi. WSOY 2005. ISBN 951-0-29932-4.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valles Marineris.