Valkoinen orjakauppa on sellaisesta toiminnasta käytetty nimitys, jossa paikkatarjouksella houkutellaan nuoria naisia ulkomaille epäsiveellisiin tarkoituksiin.[1] Tämä ihmiskaupan muoto on ainakin aikaisemmin suuntautunut pääasiassa Lähi-idän ja Afrikan islamilaisiin maihin sekä Etelä-Amerikkaan.[1]
Kansainväliset sopimukset
Valkoisen orjakaupan hävittämiseksi tehtiin Pariisissa vuonna 1904 kansainvälinen yleissopimus, jota myöhemmin täydennettiin vuosina 1910 ja 1926 tehdyillä sopimuksilla.[2][3][4] Näitä sopimuksia täydensi vuonna 1950 tehty laaja-alaisempi Ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamista koskeva yleissopimus.[5][6]
Suomen laki
Kansainvälisten sopimusten mukaisesti vuonna 1926 Suomen rikoslain 25. lukuun lisättiin uusi pykälä 1a. Siinä säädettiin rangaistus sille, joka "aikoen saattaa haureuden välikappaleeksi toisen, saa hänet vastaanottamaan toimen, vie hänet pois tai erottaa hänet lähiseurastaan", vaikka hänen suostumuksellaankin. Rangaistus oli vähintään kuusi kuukautta vankeutta tai kuritushuonetta enintään kahdeksan vuotta. Jos teko oli ammattimainen, enimmäisrangaistus oli kymmenen vuotta kuritushuonetta.[7]
Pykälä kumottiin rikoslain uudistusten yhteydessä vuonna 1995. Sitä koskeneessa hallituksen esityksessä valkoista orjakauppaa koskeneen erityisen säännöksen kumoamista perusteltiin sillä, että tällainen toiminta täytti myös paritusta koskeneet rikostuntomerkit, jota paitsi säännöksen ei silloisessa muodossaan katsottu enää vastanneen naisen muuttunutta yhteiskunnallista asemaa eikä sitä oikeuskäytännössä enää pitkään aikaan ollutkaan sovellettu.[8]
Rikoslain nykyiset ihmiskauppaa käsittelevät säännökset ovat vuodelta 2004.[9][10]
Lähteet
- ↑ a b Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4447, art. Valkoinen orjakauppa. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4
- ↑ Valkoisen orjakaupan ehkäisemistä tarkoittava kansainvälinen yleissopimus, perustiedot Finlex. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Kansainvälinen yleissopimus, jonka tarkoituksena on taata naisille ja alaikäisille tytöille tehokasta turvaa ´valkoiseksi orjakaupaksi´ kutsuttua rikollista ammattia vastaan (perustiedot) Finlex. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä tarkoittava kansainvälinen yleissopimus sekä valkoisen orjakaupan ehkäisemistä tarkoittava kansainvälinen yleissopimus, sopimustekstit Finlex. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Asetus ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamista koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta Finlex. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamista koskeva yleissopimus Finlex. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Laki eräistä muutoksista rikoslain 20. ja 25. lukuun (24/1926)
- ↑ ”Hallituksen esitys 94/1993 Eduskunnalle rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen käsittäviksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muutoksiksi”, Valtiopäivät 1993, Asiakirjat A3, s. 102-104. Valtioneuvoston kirjapaino, 1994.
- ↑ Rikoslaki Finlex. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 6.6.2014.
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (34/2004) Finlex. Arkistoitu 24.3.2007. Viitattu 6.6.2014.