Kaupunki perustettiin Vardkesavanina ennen ajanlaskun alkua. Kuningas Vagharš (117–140) muutti kaupungin nimeksi Vagharšapat, joka oli kaupungin virallinen nimi vuoteen 1945 ja jälleen vuodesta 1992. Muutama vuosikymmentä myöhemmin kaupungista tuli Armenian pääkaupunki, jona se toimi vuosina 180–340. Tänä aikana kristinuskosta tuli Armenian valtionuskonto, ensimmäisenä maana maailmassa.[1][2]
Vuonna 480 Rooman kuvernööri käski korvata ränsistyneen basilikan uudella ristinmuotoisella kirkolla. Vuonna 618 puinen kupoli korvattiin kivisellä kupolilla, joka lepäsi neljän valtavan pilarin päällä. Nämä yhdistettiin ulkoseiniin kaarilla. Tässä kunnossa kirkko on oikeastaan nykyäänkin. Seinämaalaukset ja pyörörakennukset apsiksen päällä valmistuivat 1700-luvulla. Kolmikerroksinen kellotorni rakennettiin puoli vuosisataa myöhemmin. Kirkossa oli aiemmin suurin Armenian keskiaikaisten käsikirjoitusten kokoelma, mutta nämä on lahjoitettu Matenadaran-kirjastolle.
Katedraalin lisäksi kaupungissa on kaksi merkittävää antiikkista kirkkoa. Pyhän Gajanen kirkko, joka tunnetaan harmonisista suhteistaan, rakennettiin vuonna 630. Sitä laajennettiin 1600-luvulla. Pyhän Hripsimen kirkko rakennettiin vuonna 618 ja se on säilynyt käytännössä alkuperäisessä muodossaan. Katedraali, edellä mainitut kirkot, uudempi Pyhän Shoghakatin kirkko sekä Zvartnotsin arkeologinen kohde kuuluvat Unesconmaailmanperintöluetteloon.[4]
