Värireseda on pysty ja haaraton ruoho, joka kasvaa 40–100 senttimetriä korkeaksi. Sillä on 5–10 senttimetrin pituiset suikeat lehdet, joissa on ehyt laita ja kiiltävä pinta.[1][2] Se kasvattaa ensimmäisenä elinvuotenaan vain juuren ja tyvilehdet ja saavuttaa täyden mittansa vasta seuraavana kesänä. Sitä voidaan kasvattaa myös yksivuotisena, jos siemenet kylvetään maahan riittävän aikaisin keväällä.[2]
Värireseda kukkii heinä–elokuussa. Kellertävänvihreät kukat sijaitsevat pitkissä latvatähkissä, jotka kääntyvät aina kohti aurinkoa. Kukissa on neljä verholehteä ja terälehteä sekä paljon heteitä. Hedelmä on leveä, litteä ja kolmilohkoinen kota, joka kätkee sisälleen pyöreitä, sileitä ja kiiltävänmustia siemeniä. Kota avautuu kärjestä, minkä jälkeen tuuli levittää siemenet kasvin ympäristöön.[2]
Muita Suomen luonnossa osittain satunnaisesti esiintyviä resedojen suvun kasveja ovat tuoksureseda (Reseda odorata), valkoreseda (Reseda alba) ja keltareseda (Reseda lutea).
Värireseda menestyy kuivassa, hiekkaisessa maassa ja korkeilla, mäkisillä paikoilla lähes 3 kilometrin korkeudelle asti.[1][2]Kalkinsuosijana se viihtyy maaperässä, jossa on paljon ooliittia ja liitukiveä.[2] Tyypillisiä elinympäristöjä ovat joutomaat, tiensyrjät, pellot, ratapihat ja vanhat painolastipaikat.[1]
Käyttö
Väriresedan tieteellinen nimi on johdettu latinan kielen sanoista resedo (’minä rauhoitan’) ja lutea (’keltainen’). Kasvin sedatiivisen vaikutuksen tunsi jo roomalainen luonnontutkija Plinius vanhempi.[2] Sen juurista valmistettiin aikaisemmin yleisesti keltaista väriainetta, jolla värjättiin etenkin villaa ja puuvillaa.[2][3] Väri on peräisin kasvin sisältämästä luteoliinista.[1]
Lähteet
↑ abcdefReseda luteolaFlora of North America. eFloras.org. Viitattu 3.11.2011. (englanniksi)
