Riihimäen urheilupuisto on Riihimäen Harjukylässä sijaitseva urheilupuisto.

Arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Riihimäen asemakaavassa vuodelta 1922 oli alue kaavoitettu julkisen istutusten tai yksityisten viljelymaiksi.^[1] Alueella oli myös keskusurheilukenttä, joka kunnostettiin sotien jälkeen. Nykyisen Urheilupuiston yleissuunnitelman laati arkkitehti Yrjö Lindegren vuonna 1950.^[1][2] Urheilupuisto on esimerkillinen sotien jälkeen rakennettu urheilualue.

Urheilupuisto sijaitsee harjulla, joka on ensimmäisen ja toisen salpausselän välinen päämoreeni, joka syntyi noin 12 000 vuotta sitten.^[2] Tämän harjun lakea pitkin kulkee myös valtakunnallinen vedenjakaja.

Riihimäen urheilupuiston kokonaisuuteen kuuluvat urheilutalo, maauimala, uimahalli, urheilukenttä sekä tennis- ja koripallokentät.^[1] Puiston koillispäässä on myös kuntoilupiste. Alueella on myös kuntopolku sekä kuntoportaat.^[3][4] Arkkitehtien Yrjö Lindegrenin ja Aulis Blomstedtin suunnittelema maauimala valmistui alueelle 1956. Raimo S. O. Valjakan suunnittelema urheilutalo valmistui 1967. Urheilutalossa on liikuntasali, kuntosali, voimailusali sekä kokoushuone ja siellä toimii myös keilahalli.^[5] Vuonna 1979 valmistui maauimalan viereen arkkitehtien Osmo Lapon ja Jussi Suomalan suunnittelema uimahalli.

Urheilupuiston alueella sijaitsee myös arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema Vesilinna, joka suunniteltiin sekä vesitorniksi että näkötorniksi.^[1] Tornin ylätasanteella toimii kesäisin kahvila Café Bar Torni.

• 
  Urheilupuistossa sijaitsee Riihimäen keskusurheilukenttä.
• 
  Urheilupuiston jalkapallokenttä.
• 
  Urheilupuiston kuntoportaat.
• 
  Urheilupuistossa on kilometrin pituinen, luonnonläheinen kuntopolku.
• 
  Urheilupuiston kuntoilupiste.
• 
  Riihimäen urheilutalo.
• 
  Riihimäen maauimala.
• 
  Riihimäen uimahalli.
• 
  Vesilinna.