Unesco on nimennyt Ukrainasta kahdeksan kohdetta maailmanperintöluetteloon (tilanne 2023). Kohteista seitsemän on merkittäviä kulttuuriperintönsä ja yksi luonnontilansa ansiosta.^[1] Venäjän hyökkäyssodan (2022–) sotatoimien vuoksi Unesco on listannut kolme maailmanperintöluettelon kohteista uhatuiksi.^[2][3] Lisäksi yksi kohteista sijaitsee Krimin niemimaalla, joka on Venäjän miehittämää ukrainalaista aluetta.

Odessan historiallinen keskusta

Pyhän Sofian katedraali
  ja Kiovan luolaluostari

Lvivin vanha
keskusta

Struven ketju: Katerynivka

Struven ketju: Felštyn 

Struven ketju: Baranivka

Struven ketju:
Staro-Nekrasivka

Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi

Khersonesos - Muinaisen Taurian
Khersonesos kaupunkeineen

Karpaattien ja muiden
Euroopan alueiden
pyökkimetsät: 1 (-14)

2

3

    6

4

5

7

8

9

10

   11

12

13

14

Puolan ja Ukrainan
Karpaattien tserkvat (T1-T8): T1 Potelytš

T2: Žovkva

T3:

Drohobytš

T4: Rohatyn

T5:
Užok

T6: Matkiv

T7: Nyžni Verbiž

T8

Maailmanperintökohteet kartalla. Kartta on hieman kesken.

UNESCO hyväksyy kohteet kymmenen kriteerin perusteella; kunkin kohteen tulee täyttää vähintään yksi näistä valitsemisehdoista. Kohdekriteerit i–vi liittyvät kulttuuriin, ja vii–x luonnonoloihin.^[4]

Kohde	Kuva	Sijainti	Listattu	UNESCO data	Kuvaus
Kiova: Pyhän Sofian katedraali ja sen oheisrakennukset, Kiovan luolaluostari		Kiova	1990	527; i, ii, iii, iv (Kulttuurikohde)	Pyhän Sofian katedraali rakennettiin 1000-luvulla, pian Kiovan Rusin kristinuskoon tulon jälkeen uudeksi Konstantinopoliksi. Rakennuksen sisällä on säilynyt tältä aikakaudelta olevia mosaiikkeja ja freskoja. Katedraalin läheiset luostarirakennukset on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ukrainalaisen barokin tyyliin. Kiovan luolaluostari on luostarikokonaisuus, joka kehittyi 1000-luvulta 1800-luvulle. Siihen sisältyy kirkkoja, luostareita, ja luolia joissa pyhäimyksiä haudattiin. Luostari oli tärkeä ortodooksisen kirkon keskus [5] Syyskuussa 2023 Kiovan kohteet - Pyhän Sofian katedrali oheiskohteineen ja Kiovan luolaluostari - liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta.[3]
Lvivin vanha keskusta		Lviv	1998	865; ii, v (Kulttuurikohde)	Lviv perustettiin myöhäiskeskiajalla. ...[6] Syyskuussa 2023 Lvivin vanha keskusta liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta.[3]
Struven ketju		Hmelnytskyin alue, Odessan alue	2005	1187; ii, iii, vi (Kulttuurikohde)	Struven ketju on 1800-luvulta peräisin oleva kolmiomittausketju Jäämeren rannalta Mustallemerelle. Ketjusta maailmanperintökohteeksi on sisällytetty 34 mittauspistettä kymmenen valtion alueella. Ukrainassa sijaitsee neljä näistä mittauspisteistä. Kuvassa Ukrainan Felštynin piste.[7]
Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät		useita sijainteja	2007	1133; ix (Luontokohde)	Tämä kohde sisältää lauhkean vyöhykkeen ikimetsiä, jotka ilmentävät jääkauden jälkeistä euroopanpyökin levittäytymistä Euroopassa lähtien harvoilta, eristyneiltä seuduilta Alpeilla, Karpaateilla, Dinaarisilla Alpeilla, Välimeren seudulla ja Pyreneillä. Tämä maailmanperintökohde listattiin alkujaan 2007 käsittämään ikipyökkimetsiä Ukrainan ja Slovakian Karpaateilla. Vuonna 2011 Saksan muinaiset pyökkimetsät liitettiin mukaan. Aluetta laajennettiin vuosina 2017 ja 2021 niin, että mukana on metsiä yhteensä 18 valtion alueelta. Ukrainassa 13 metsien suojelualuetta kuuluu tämän kohteen piiriin, kuva Synevyrin kansallispuiston alueelta.[8]
Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi		Tšernivtsi	2011	1330; ii, iii, iv (Kulttuurikohde)	Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi on ortodoksisen kirkon metropoliitan asunnoksi 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu palatsi. Se rakennettiin, kun Tšernivtsi ympäristöineen oli osa Itävalta-Unkaria. Rakennuksen suunnitteli tšekkiläinen arkkitehti Josef Hlávka ja se toimi piispan asuntona toiseen maailmansotaan saakka. Vuonna 1955 kiinteistö siirrettiin Tšernivtsin yliopistolle.[9]
Khersonesos - Muinaisen Taurian Khersonesos kaupunkeineen		Sevastopol	2013	1411; ii, v (Kulttuurikohde)	[10]
Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat		Ivano-Frankivskin, Lvivin, Taka-Karpatian alueet	2013	1424; iii, iv (Kulttuurikohde)	Kohde sisältää 16 puukirkkoa ("tserkvaa") Karpaateilla, joista kahdeksan sijaitsee Ukrainassa. Joko ortodoksiset tai kreikkalaiskatoliset uskonyhteisöt ovat rakentaneet nämä kirkot 1500- ja 1800-lukujen välisenä aikana. Niiden suunnittelu pohjautui ortodoksisen kristillisyyden traditioihin paikallisin vaikuttein. Tserkvoihin kuuluu puinen kellotorni, moniväriset sisätilan koristelut ikonostaaseineen, kirkkopiha, porttirakennus ja hautausmaa. Kuvassa Žovkvassa sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1720; enwiki).[11]
Odessan historiallinen keskusta		Odessa	2023	1703; i, ii, iii, iv, v (Kulttuurikohde)	Odessan historiallinen keskusta on Odessan kaupungin vanha osa. AOdessa kehittyi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla satamakaupungiksi. Kaupungin monikultturellinen ilme on seurausta bulgarialaisen, kreikkalaisten, armenialaisten, juutalaisten, moldovalaisten, puolalaisten, venäläisten, romanialaisten, tataarien ja ukrainalaisten perinteiden sekoittumisesta vuosisadan kuluessa. Odessasa on säilynyt monia 1800-luvun rakennuksia ja arkkitehtoonisia kokonaisuuksia. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Primorskin bulevardi, Odessan portaat ja Odessan kansallinen akateeminen ooppera- ja balettiteatteri (kuvassa). Odessan historiallinen keskusta liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta [12][13][3]

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of World Heritage Sites in Ukraine

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: uk:Список об'єктів Світової спадщини ЮНЕСКО в Україні  –  Pyökkimetsien ja puukirkkojen koordinaatteja