Ultrateräväpiirtotelevisio

UHDTV-resoluutio verrattuna muihin suosittuihin resoluutioihin.

Ultrateräväpiirtotelevision pääominaisuudet:

  • Kuvatarkkuus: UHDTV1=4K=3840 × 2160 8,3 megapikseliä, UHDTV2=8k=7,680 × 4,320 pikseliä (16:9) (noin 33.2 megapikseliä)
  • Bittisyvyys: 10 tai 12 bittiä per kanava
  • Kolorimetria: Rec. 2020
  • Kuvataajuus: enintään 120 kuvaa/s. (lomittamaton/progressiivinen)
  • Ääni: 22.2 kanavaa
    • 9 — kuuloalueen yläpuolella (ylin kerros)
    • 10 — kuuloalueella (keskimmäinen kerros)
    • 3 — kuuloalueen alapuolella (alin kerros)
    • 2 — matalataajuustehosteet
  • Kaistanleveys:
    • UHF - 8 MHz, 35~45Mbit/s kaistanleveys (RAI DVB-T2 testit)
    • Ku-kaista - 2x36MHz lähettimet, 140~150Mbit/s kaistanleveys (DVB-S2)
    • Ka-kaista - 600 MHz, 500~6600Mbit/s kaistanleveys
UHDTV-kamera

Ultrateräväpiirtotelevisio eli UHDTV[1] (myös Ultra HDTV tai 4320p) ja ultrateräväpiirtovideo (UHDV)) on kokeellinen digitaalisen videon formaatti, jota kehittävät muun muassa Japanin NHK, Sky Broadcasting ja RAI.

Ultrateräväpiirron kuvatarkkuus on 7680 × 4320 pikseliä, eli se on neljä kertaa niin leveä ja korkea kuin täysteräväpiirto (1920 × 1080 pikseliä). Japanilaisen sanomalehden Yomiuri Shimbunin mukaan Japanin sisä- ja viestintäministeri aloittaa yhteistyön kehittääkseen teknologian SVH:lle siinä toivossa, että ultrateräväpiirtotelevisio asetetaan uudeksi standardiksi, ja tällä kuvatarkkuudella aloitettaisiin lähetykset vuonna 2020.[2]

Koska formaatti (esitystapa) on vielä hyvin kokeellinen, NHK:n tutkijoiden täytyi rakentaa oma prototyyppinsä itse. Kun järjestelmää esiteltiin syyskuussa 2003, he käyttivät 16 HDTV-kameraa kuvatakseen 18-minuuttisen koevideon.

Kamera itsessään rakennettiin neljästä 2,5 tuuman (64 mm) CCD-kennosta, joiden resoluutio oli vain 3840 x 2048. Käyttämällä kahta CCD:tä vihreälle ja yhtä sekä punaiselle että vihreälle, he käyttivät "spatial pixel offset metodia" ("spatiaalinen kuvapisteensiirtomenetelmä") saadakseen kuvan 7680 x 4320 -kuvatarkkuudelle.[3]

Vuonna 2008 Aptina Imagin tiedotti uuden CMOS-kuvakennon julkaisusta. Kenno on suunniteltu varta vasten NHK:n UHDTV-projektille.[4]

Ultrateräväpiirtoa esiteltiin vuoden 2005 "Expossa", Aichissa, Japanissa, "NAB Show:ssa" vuonna 2006 ja 2007 konferensseissa, Las Vegas ja International Broadcastin Conventionissa (IBC) vuonna 2006 ja 2008,[5] Amsterdamissa, Hollannissa sekä "Consumer Electronics Show" tapahtumassa vuonna 2009.

Marraskuussa 2005 NHK esitteli UHDTV-livekuvaa 260 kilometrin matkan päästä käyttäen kuituoptista verkkoa. Käyttäen dense wavelength division multiplex ("tiheä aallonpituuhakokanavointi) -teknologiaa tiedonsiirtonopeudeksi saatiin 24 Gbit/s [datasiirtonopeusyksikköinä] yhteensä 16 eri aallonpituuden signaalilla.

31. joulukuuta 2006 NHK esitteli suoraa lähetystä 11.4 metrin näytöllä Osakassa, Japanissa NHK:n kehittämällä videokoodekilla (video-kooderi-dekooderi) 24 Gbit/s siirtonopeudesta aina 180–600 Mbit/s siirtonopeuteen. Myös ääni pakattiin 28Mbit/s 7-28 Mbit/s.[6] Jos kuvaa ja ääntä ei pakattaisi, 20 minuutin lähetys edellyttäisi noin 4 teratavua muistitilaalähde?selvennä

Kolme standardia, jotka koskevat UHDTV:tä:

  • ITU BT 1201
  • ITU 1769
  • SMPTE 2036

Myös News Corporationin omistama satelliittitelevisioyhtiö Sky on ilmeisesti kiinnostunut teknologiasta. Vuoden 2008 IBC:ssä Japanin NHK, Italian RAI, BBC, RTE, Sony, Samsung ja Panasonic (monine yhtiötovereineen) esittelivät UHDTV -teknologiaa ensimmäisellä julkisella reaaliaikaisella lähetyksellä Lontoosta konferenssipaikalle Amsterdamiin.[7][8]

Teknologiaa esiteltiin myös BBC:n Mediakeskuksessa, Länsi-Lontoossa lokakuun alussa vuonna 2008. BBC on myös tutkinut, voitaisiinko sen Dirac-koodekkia käyttää UHDTV:n kanssa.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Virallisia sivustoja

Video

Artikkeleita