Turmaa seuranneina päivinä sen syystä liikkui mediassa ristiriitaisia arvioita. Yhdysvaltain puolustusministeriö ja sekä Kanadan että Britannian pääministerit Justin Trudeau ja Boris Johnson ilmoittivat ilmatorjuntaohjuksen olevan todennäköinen syy turmaan. The New York Times ja tutkivan journalismin sivusto Bellingcat julkaisivat tapahtumapaikalla kuvatun videon, joka näyttää ohjuksen osuvan lentokoneeseen.[4] Ennen onnettomuutta Iranin ja Yhdysvaltojen välit olivat erittäin jännittyneet, sillä Yhdysvallat surmasi tammikuun alkupuolella Bagdadissa lennokki-iskulla iranilaiskenraalin Qassem Suleimanin.[2] Vain muutamaa tuntia ennen turmaa Iran oli tehnyt kostoksi ohjusiskun Yhdysvaltain tukikohtiin Irakissa.[3] Aluksi Iranin hallitus väitti tietoja koneen alasampumisesta valheiksi ja "psykologiseksi sodankäynniksi Irania vastaan".[5] Kuitenkin 11. tammikuuta Iranin viranomaiset myönsivät, että iranilaiset ampuivat koneen alas erehdyksessä.[6]
Lento toteutettiin Boeing 737-800 -lentokoneella, joka oli tarkastettu viimeksi kaksi päivää ennen turmaa. Kone oli noin kolme ja puoli vuotta vanha. Lennon oli tarkoitus lähteä Teheranista kello 5.15 paikallista aikaa, mutta viivästyi noin tunnin. Kone nousi ilmaan kello 6.12 ja syöksyi maahan pari minuuttia myöhemmin.[3] Koneen musta laatikko löytyi pian onnettomuuden jälkeen.[7]
Onnettomuuden uhreja
Lentoturman 176 uhreista 82 oli iranilaisia, 63 kanadalaisia, 11 ukrainalaisia, 10 ruotsalaisia, 7 afganistanilaisia ja 3 brittejä.[8][9][10][11][12][13][14]
Onnettomuuden syyt
Onnettomuuden jälkeen 8. tammikuuta Ukrainan Iranin-suurlähetystöstä kerrottiin moottorivian olleen syy onnettomuuteen. Seuraavana päivänä 9. tammikuuta Kanadan pääministeriJustin Trudeau piti lehdistötilaisuuden ja ilmoitti tiedustelulähteiden viittaavan Iranin ampumaan ilmatorjuntaohjukseen. Myös Yhdysvaltain viranomaiset sanoivat olevansa vakuuttuneita ohjuksen syystä turmaan.[3] Myös Britannian pääministeri Boris Johnsonin näkemyksen mukaan ohjus on ollut turman aiheuttajana.[15] Alankomaiden ulkoministeri Stefanus Blok sanoi uskovansa ohjuksen pudottaneen koneen. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, että Iranin syyttämiseksi ukrainalaiskoneen tippumisesta ei ole perusteita.[16]
Tutkivan journalismin verkosto Bellingcat ja The New York Times julkaisivat videon, jossa näkyy mahdollisesti ohjusisku koneeseen. Bellingcatin mukaan video on kuvattu asuinalueella Länsi-Parandissa ja kamera osoittaa kohti lento 752:n tiedettyä reittiä. The New York Times ilmoitti tarkistaneensa videon aitouden.[17]
Vasta kun ukrainalaiset lentoturmatutkijat löysivät ohjuksen sirpaleita ja paljastuminen oli varmaa, Iran myönsi ampumisen,[18] 11. tammikuuta.[6] Iranin mukaan ohjuksen laukaisi sotilas, joka luuli konetta risteilyohjukseksi. Sen mukaan viestintäyhteydet eivät toimineet tapahtuma-aikaan, mistä johtuen sotilas joutui tekemään päätöksen yksin, ja ratkaisu laukaisemisesta piti tehdä kymmenessä sekunnissa.[19] Myöhemmin The New York Times uutisoi toiseen, turvakameran kuvaamaan videoon viitaten että ohjuksia oli kaksi, ja ne osuivat noin 30 sekunnin välein. Ilmeisesti lentokoneen transponderi rikkoontui ensimmäistä osumasta. Videon perusteella kone syttyi ensin tuleen, kaarsi takaisin kohti Teheranin lentokenttää ja räjähti muutamia minuutteja myöhemmin.[2]
Tutkinta
Onnettomuustutkintaa johtaa kansainvälisten sääntöjen mukaan Iran.[20] Ukraina lähetti paikalle 45 asiantuntijaa tutkimaan ohjuksen jäänteitä sekä keräämään DNA-näytteitä uhrien tunnistamiseksi.[3]
Seuraukset
Ruotsi ilmoitti 10. tammikuuta keskeyttävänsä kaikki lennot Iraniin, samoin saksalainen lentoyhtiö Lufthansa.[21]
Sadattuhannet iranilaiset tulivat kaduille osoittamaan mieltään Iranin hallintoa vastaan alasampumisen vuoksi.[18] He ovat vaatineet ajatollah Ali Khamenein eroa. Poliisi hajotti 11. tammikuuta mielenosoituksen Teheranissa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmaisi tukeaan mielenosoittajille ja vaati Twitter-palvelussa, myös farsin kielellä, että "uutta rauhanomaisten mielenosoittajien verilöylyä ei voi tapahtua, eikä internetin katkaisemista."[22]
Pari kuukautta aiemminkin mieltä maan johtoa vastaan oli osoitettu kymmenissä kaupungeissa. Vallankumouskaarti oli tukahduttanut sen surmaamalla parista sadasta yli tuhanteen mielenosoittajaa.[18]
Britannian suurlähettiläs Rob Macaire pidätettiin lyhyeksi aikaa 11. tammikuuta mielenosoitusten yhteydessä Teheranissa. Britannia syytti Irania kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja vaati tapahtuneesta selitystä.[22]
Iran kertoi 14. tammikuuta pidättäneensä useita henkilöitä alasampumiseen liittyen. Iranin presidentti Hassan Ruhanin mukaan vastuu tapahtuneesta kuuluu useammalle kuin yhdelle henkilölle, ja hän haluaa oikeuslaitoksen muodostavan erityisen tuomioistuimen.[2]
_at_Ben_Gurion_Airport.jpg)
.jpg)
.jpg)
