Ukrainan presidentinvaali 1999

Ukrainan presidentinvaali 1999
Ukraina
1994 ←
31. lokakuuta (1. vaali)
14. marraskuuta 1999 (2. vaali)
→ 2004

Äänestysprosentti 70,15 % (1. vaali)
74,87 % (2. vaali)
  Leonid Kutšma Petro Symonenko
Ehdokas Leonid Kutšma Petro Symonenko
Puolue Sitoutumaton Ukrainan kommunistinen puolue
Äänet 15 870 722 10 665 420
Kannatus 57,70 % 38,77 %

Presidentti ennen vaaleja

Leonid Kutšma

Presidentti

Leonid Kutšma

Ukrainan presidentinvaali 1999 käytiin ensimmäisen vaalin osalta 31. lokakuuta ja 14. marraskuuta 1999. Istuva presidentti Leonid Kutšma valittiin jatkokaudelle.

Tausta

Leonid Kutšma oli valittu presidentiksi vuoden 1994 presidentinvaalissa, jossa hän voitti Ukrainan istuvan, ensimmäisen presidentin Leonid Kravtšukin. Presidentinvaalissa presidentiksi valitaan vähintään puolet annetuista äänistä saanut ehdokas; jos yksikään ehdokas ei saa vähintään puolta äänistä, käydään toinen vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Ehdokkaaksi haluavan oli kerättävä miljoona allekirjoitusta, vähintään 30 000 kultakin Ukrainan alueelta. Keskusvaalilautakunta hyväksyi 9. elokuuta mennessä yhdeksän ehdokasta ja hylkäsi kuusi ehdokashakemusta vedoten kannatusilmoitusten puutteellisuuksiin; Ukrainan korkein oikeus kuitenkin määräsi keskuslautakuntaa hyväksymään nämä ehdokkaat sen jälkeen, kun keskusvaalilautakunta ei esittänyt todisteita kannatusilmoitusten väitetyistä puutteellisuuksista.[1]

Kampanja

Suurin osa ehdokkaista rikkoi vaalilainsäädäntöä käyttämällä kampanjoihinsa enemmän rahaa kuin laki salli. Erityisesti Kutšman väitettiin saaneen kampanjaansa varten rahaa rikolliseen toimintaan yhdistetyiltä henkilöiltä ja antaneen pois valtion omaisuutta kannattajilleen. Ehdokkaiden saama medianäkyvyys esimerkiksi valtio-omisteisella UT 1 -televisiokanavalla oli hyvin Kutšma-myönteistä; kunkin ehdokkaan vaalimainoksen yhteydessä kanavalla esitettiin negatiivisia kommentteja ehdokkaasta. Myös kaupalliset kanavat, kuten 1+1 ja Inter, olivat jokseenkin Kutšma-myönteisiä. Kutšmaan kohdistuvaa kritiikkiä yritettiin hiljentää: esimerkiksi STB-televisiokanavaan kohdistettiin verotarkastuksia ja sen pankkitili jäädytettiin. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan yli 25 tiedotusvälinettä joutui painostuksen kohteeksi ja useat toimittajat saivat tappouhkauksia. Kutšman kampanjassa hyödynnettiin valtion työntekijöitä. Kahdeksan alueen valtionhallinnon johtajat kehottivat äänestämään Kutšmaa, miliisit kiinnittivät kampanjajulisteita, postinjakajat jakoivat kampanjaesitteitä, ja ehdokkaiden kampanjatyöntekijöitä estettiin käyttämästä toimitilojaan tai järjestämästä tapahtumia julkisissa tiloissa.[1]

Vaalitoimitus

Ensimmäisen vaalin vaalitoimitus sujui Etyjin tarkkailijoiden mukaan hyvin. 13. marraskuuta korkein oikeus hylkäsi kahden ehdokkaan tekemät valitukset ensimmäisen vaalin aikana tapahtuneista rikkomuksista. Toisen vaalin aikana vaalitarkkailijat kuitenkin havaitsivat lukuisia vakavia rikkomuksia. Valtion työntekijät ja virkamiehet kampanjoivat Kutšman puolesta sairaaloissa ja yliopistoissa, miliisit jakoivat esitteitä, vaaliuurniin lisättiin ylimääräisiä äänestyslippuja, jotkut äänestivät kahdesti, vaalihuoneistoissa oli läsnä ylimääräisiä ihmisiä, ja äänestyspöytäkirjoja väärennettiin. Korkein oikeus hylkäsi hävinneen ehdokkaan Petro Symonenkon tekemän valituksen todeten, ettei sillä ole asiassa toimivaltaa. Rikkomusten ei arvioitu vaikuttaneen olennaisella tavalla vaalitulokseen.[1]

Tulokset

Ehdokas Puolue 1. vaali 2. vaali
Leonid Kutšma sitoutumaton 9 598 672 37,99 % 15 870 722 57,70 %
Petro Symonenko Ukrainan kommunistinen puolue 5 849 077 23,15 % 10 665 420 38,77 %
Oleksandr Moroz Ukrainan sosialistinen puolue 2 969 896 11,75 %
Natalija Vitrenko  Ukrainan edistyksellinen sosialistinen puolue 2 886 972 11,43 %
Jevhen Martšuk  sitoutumaton 2 138 356 8,46 %
Juri Kostenko  sitoutumaton 570 623 2,26 %
Hennadi Udovenko  Ukrainan kansanliikeUudistusten ja järjestyksen puolue 319 778 1,27 %
Vasyl Onopenko Ukrainan sosiaalidemokraattinen puolue (yhdistynyt) 124 040 0,49 %
Oleksandr Ržavskyi  Yksi perhe 96 515 0,38 %
Juri Karmazin  Isänmaan puolustajien puolue 90 793 0,36 %
Vitali Kononov  Ukrainan vihreiden puolue 76 832 0,30 %
Oleksandr Bazyljuk  Slaavilainen puolue 36 012 0,14 %
Mykola Haber  Ukrainan patrioottinen puolue 31 829 0,13 %
Kaikkia vastaan 477 019 1,89 % 970 181 3,53 %
Yhteensä  25 266 414 100,00 %  27 506 323  100,00 %
Hyväksytyt äänet 25 266 414 96,05 % 27 506 323 97,50 %
Hylätyt ja tyhjät äänet 1 038 749 3,95 % 706 161 2,50 %
Äänet yhteensä 26 305 163 100,00 % 28 212 484 100,00 %
Äänioikeutetut/äänestysprosentti 37 498 630 70,15 % 37 680 581 74,87 %
Lähde:[2]

Lähteet

  1. a b c Ukraine’s presidential election 31 October and 14 November 1999 (PDF) ETYK. Viitattu 12.6.2024. (englanniksi)
  2. Вибори президента 99 Ukrainan keskusvaalilautakunta. Viitattu 12.6.2024. (ukrainaksi)