Presidentti Vladimir Putinin ilmoitettua erikoisoperaation alkamisesta, Venäjän joukot tunkeutuivat Ukrainaan yrittäen edetä Harkovan kaupunkiin, jolloin alkoi Ukrainan voittoon päätynyt Harkovan taistelu. Ukrainan mukaan venäläisjoukot räjäyttivät maakaasulinjan kaupungissa 27. helmikuuta[2].
Itärintamalla Venäjän suurhyökkäys alkoi huhtikuun puolivälissä[1]. Popasnan valtauksen jälkeen alkoi Sjevjerodonetskin saarto. Kesäkuun alussa Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai arvioi venäläisten hallitsevan suurinta osaa kaupungista, minkä lisäksi nämä tulittivat naapurikaupunki Lysytšanskia aiheuttaen suurta vahinkoa. Ukrainalaisjoukot eivät kuitenkaan olleet vaarassa joutua saarretuiksi.[4]
Vastahyökkäys Harkovan ja Donetskin alueen pohjoisosissa
Noin 5 000 Lymaniinmottiin jäänyttä sotilasta oli pyytänyt lupaa paeta, minkä miehittäjien sodanjohto oli kieltänyt. Venäläiset vetäytyivät kaupungista vain päivä sen jälkeen kun Venäjä oli väittänyt liittäneensä vasta osittain miehitetyt alueet itseensä syys-lokakuun taitteessa 2022.[5]
Maaliskuussa 2023 Avdijivkan kaupungin pelättiin joutuvan Bah’mutin tavoin saarrostuksen kohteeksi. Se on ollut rintamalinjan välittömässä läheisyydessä Itä-Ukrainan sodan alkamisesta vuonna 2014 asti.[6]
Vastahyökkäys 2023
Jouduttuaan perääntymään Venäjän hyökkäyksen edeltä, Ukraina aloitti vastahyökkäyksen Bah’mutin suunnalla[7]