Uusi testamentti 2020 (lyh. UT2020) on Suomen Pipliaseuran organisoima Uuden testamentin raamatunkäännös kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi. Sen tavoitteena on ollut mobiilikäyttäjät. Käännös julkaistiin aluksi digitaalisessa muodossa Raamattu.fi-sivustolla sekä Piplia-sovelluksessa, ja myöhemmin sitä alettiin myös painaa kirjaksi.
Käännöstyö alkoi keväällä 2018 ja se julkaistiin 22. lokakuuta 2020.[1]
Käännöksen taustaa
UT2020 käännös lähtee tarpeesta tavoittaa uusia lukijoita Raamatulle aikaisemmin toteuttamattomalla tavalla. Käännös on tarkoitettu kaikenikäisille, mutta kääntämistä on ohjannut 15–25-vuotiaiden kielentaju. UT2020 on tehty mobiilikäyttöä varten. Kääntämisen lähtökohdissa on otettu huomioon tekstin käyttöympäristö, puhelinten ja tablettien mahdollisuudet ja rajoitukset sekä ihmisten tapa käyttää laitteita. Puhelimen pieni näyttö asettaa omat vaatimuksensa tekstille, sen sidoksisuudelle sekä lauserakenteille ja sananpituuksille.[1]
Ääniversio
UT2020 on julkaistu ääniversiona, jota voi kuunnella Piplia-sovelluksesta. Käännöksen on lukenut näyttelijä Krista Kosonen. Papin tytär koki tehtävän yhdeksi lempitöistään. [2]
UT2020 tekijät
UT2020:n käännöksen tekijöinä on akateemisen koulutuksen saaneita eksegeettejä ja kielitieteilijöitä, jotka osaavat alkukielen kreikan sekä suomenkielen ilmaisut. Käännös toteutettiin yhteistyössä Pipliaseuran projektiryhmän ja ekumeenisen ohjausryhmän kanssa.[3]
Projektiryhmä
UT2020-käännösprojektia koordinoi Suomen Pipliaseura. Projektiryhmään kuuluivat kaksi kääntäjää ja neljä muuta jäsentä.
Täysipäiväisinä raamatunkääntäjinä työskentelivät eksegeettinen asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija, FT Tuomas Juntunen. Projektinjohtajana oli viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari. Käännöstyön ohjaus kuului Seppo Sipilälle. Mukana olivat myös Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila ja seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen, joka vastasi teknisestä kehitystyöstä.[3]
Ekumeeninen ohjausryhmä
Käännöstyöllä oli ekumeeninen ohjausryhmä, jolla oli tärkeä rooli käännöksen laadunarvioinnissa. Seitsemän henkiseen ohjausryhmään kuului kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija yliopistolta.[3]
Rahoitus
Työtä rahoittivat Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus ja Suomen Pipliaseura.
Kritiikkiä käännöksestä
UT2020 käännöstä on kritisoitu vanhurskaus -sanan poisjättämisestä.[4] Keskustelua on käyty myös, köyhdyttääkö se Uuden Testamentin sanavarastoa poistamalla maatalouskulttuuriin liittyvät täsmälliset sanat.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Uusi testamentti 2020 - UT2020 Suomen Pipliaseura. Viitattu 16.1.2021.
