Tähtiryöppygalaksi on galaksi, jossa syntyy runsaasti uusia tähtiä, kymmeniä, jopa satoja kertoja nopeammin kuin muissa galakseissa. Tämä ei ole erillinen galaksien tyyppi vaan vaihe minkä tahansa galaksin kehityksessä. Tähtiryöppyvaihe voi kestää kymmenen miljoonaa vuotta tai enemmän, mikä on silti vain murto-osa galaksin elinkaaresta.^[1]

Tähtiryöppygalaksit ovat joko spiraaligalakseja tai epäsäännöllisiä galakseja. Myös tavallisissa galakseissa syntyy tähtiä koko ajan, mutta huomattavasti hitaammin kuin tähtiryöppygalakseissa. Wolf-Rayet-galakseissa syntyy runsaasti Wolf-Rayet-tähtiä. Tähtiryöppy voi käyttää kaiken tähtien syntyyn käytettävissä olevan kaasun ja pölyn ja kestää alle galaksin pyörähdysajan. Tähtiryöppyjen sisällä nuoret siniset tähdet kuumentavat ympäröivää kaasua ja räjähtelevät supernovina. Galaksien törmäysten lisäksi tähtien syntyryöppyjä laukaisevat lähigalaksien aiheuttamat häiriöt ja sauvan muodostuminen galaksiin.

Tunnettuja tähtiryöppygalakseja ovat M 82 ja IC 10. M82:n tähtiryöpyn aiheuttaa M81:n läheisyys. Näiden galaksien välillä on kaasusilta.

Tähtiryöppygalakseihin kuuluvat nuoret "siniset kompaktit galaksit" (BCG:t)^[2] jollaisia ovat ESO338-IG04 ja Haro11. Nämä galaksit ovat yleensä pienimassaista ja pölyttömiä ja niiden metallipitoisuus on pieni. Kaikesta päätellen ne ovat nuoria galakseja, joissa on nuoria ultraviolettia ja sinistä säteileviä tähtiä, jotka luultavasti kuuluvat näiden galaksien ensimmäiseen tähtisukupolveen. Näissä galakseissa havaitaan merkkejä sulautumisista toisiin galakseihin tai läheistä vuorovaikutusta muihin galakseihin. Metalliköyhin (suhteellisesti nuorin) lienee galaksi IZw18.^lähde?

Huippukirkkaat infrapunagalaksit (ULIRG) ovat hyvin pölyisiä galakseja.^[3] Näissä infrapunaa säteilevä lämmin pöly on nuorten kuumien sinisten tähtien lämmittämää. Säteilyn huippu on noin 100 mikrometrin tienoilla. Esimerkkinä ULIRG:sta on Arp220. Ei osata täsmälleen sanoa, lämmittääkö pölyä tähtien syntyryöppy vai musta aukko, johon syöksyy kuumaa materiaa.^lähde?