Tuulikki Alkio

Alli Kirsti Tuulikki Alkio o.s. Holvia (15. joulukuuta 1920 Helsinki12. huhtikuuta 2007 Espoo) oli suomalainen toimittaja ja lehdistösihteeri. Hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1939 ja opiskeli sen jälkeen sekä Helsingin yliopistossa että Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Hänen vanhempansa ovat kirvesmies Martin Holm ja Hilja Lindfors.[1]

Toimittajana Alkio aloitti Karjalan Sanomissa (ent. ja myöh. Maakansa > Suomenmaa) Viipurissa, jossa hän työskenteli jatkosodan aikana 1942–1944. Hän työskenteli toimittajana myös Ilkassa 1944–1946, Maakansassa 1946–1952[1][2] ja Suomen Sosialidemokraatissa ennen kuin siirtyi Kansaneläkelaitoksen lehdistösihteeriksi. Tässä toimessa hän työskenteli vuosina 1967–1984[3] ja toimi samalla Kansanvakuutuslehden toimitussihteerinä (3.) Kirjoittaessaan Alkio käytti nimimerkkiä Venla.[1]

Alkio avioitui toimittaja Sameli Alkion kanssa vuonna 1944, ja avioliitosta syntyi kaksi lasta. Pariskunta erosi vuonna 1956.[3]

Teos

  • toim. Jos jokainen putoaisi paikaltaan. Kansaneläkelaitos, 1982. ISBN 951 6691218. (Kansaneläkelaitoksen Vammaisten vuoden 1981 kirjoituskilpailun aineistosta valittuja kirjoituksia.)
  • Kotikuntamme, Postisäästöpankki, 1965.

Luottamustoimet

Palkitsemiset

Alkio on palkitti SLR:n ritarimerkillä vuonna 1964[3] ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 1983.

Lähteet

  1. a b c Lehdistön matrikkeli. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1954.
  2. Timo Mikkilä: Sitkeää tekoa: Maakansa–Suomenmaa poliittisilla lehtimarkkinoilla 1908–2008. Suomenmaan Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-92-4744-8
  3. a b c d e Koonnut Erkki Wiksten: Sosialidemokraattisen lehdistön taipaleelta. (Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton ja T-lehdistön juhlajulkaisu) Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry, 1968.
  4. Jarmo Viljakainen: Reporadio – Yleisradion vaaranvuodet 1965–1972. Opus Liberum, 2008. ISBN 978-952-92-3825-5