Tuula Linna

Tuula Linna
Henkilötiedot
Syntynyt25. syyskuuta 1957 (ikä 67)
Kuusamo
Kansalaisuus Suomi
Ammatti prosessioikeuden professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue Insolvenssioikeus
lainsäädäntöprosessi
Palkinnot Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (2012)
SL R1
Vuoden opettaja (2014)
Paras artikkeli (Lakimies 1993, 2015)
Aiheesta muualla
Tuula Linna Tuhat-tutkijaportaalissa

Tuula Hannele Linna (o.s. Haarala; s. 25. syyskuuta 1957 Kuusamo) on suomalainen oikeustieteilijä, joka toimii Helsingin yliopiston prosessioikeuden professorina.[1][2][3][4][5] Hänen keskeisintä osaamisaluettaan on täytäntööpano-oikeus (eli insolvenssioikeus), ja erityisesti siihen kuuluva ulosotto-oikeus. Hän on tutkinut myös konkurssioikeutta ja perinteisen prosessioikeuden piiristä etenkin siviiliprosessioikeuden kysymyksiä.[4]

Haarala tuli ylioppilaaksi Kuusamon lukiosta vuonna 1977.[1] Hän valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1982.[6] Avioiduttaan ja Linnaksi nimensä vaihtaneena[1] hän jatkoi samassa yliopistossa oikeustieteen lisensiaatiksi 1984, ja oikeustieteen tohtoriksi prosessioikeuden alalta 1988. Varatuomarin arvon hän sai 1990.[6] Hänen suomenkielinen väitöskirjansa (1987) oli otsikoitu Ulosottorealisoinnista de lege ferenda.[1][7] Hän on Lapin yliopiston dosentti.[1]

Työurallaan Linna (1983–) on toiminut Turun yliopiston rikosoikeuden ja prosessioikeuden assistenttina ja yliassistentin viransijaisena (1982–1986), Suomen Akatemian nuorempana tutkijana (1987–1989), Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena (1990–2011), Joensuun yliopiston (nykynimeltään Itä-Suomen yliopiston) määräaikaisena ja osa-aikaisena (50 %) prosessioikeuden professorina (2006–2008) ja Lapin yliopiston prosessioikeuden professorina (2011–2017).[6][8] Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori hän on ollut syyskuusta 2017.[6]

Linnalla on ollut ja on monia kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä.[6] Hän on esimerkiksi Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja (2019–2024), ensimmäinen tähän tehtävään valittu nainen.[9][10][11]

Suomalaisen tiedeakatemian jäsen Linna on ollut vuodesta 2012.[2][6] Hän on Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritari (SL R1).[1][6] Lisäksi hänen saamiinsa tunnustuksiin kuuluvat Lapin yliopiston Vuoden opettaja -tunnustus (2014) ja Lakimies-aikakauskirjan parhaan artikkelin palkinnot (1993 ja 2015).[6]

Professori Linnasta julkaistiin hänen 60-vuotisjuhlansa kunniaksi juhlakirja Oikeutta oikeudenkäynnistä täytäntöönpanoon: Juhlakirja Tuula Linna vuonna 2017.[4]

Linna valittiin vuonna 2019 Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan inspehtoriksi.[12]

Teoksia

  • Linna, T. H.: Ulosottorealisoinnista de lege ferenda. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys. 1987. Väitöskirja. ISBN 951-855-097-2
  • Linna, T. H.: Prosessioikeuden oppikirja. Helsinki: Talentum. 2012.
  • Linna, T. H. & Könkkölä, M.: Konkurssioikeus. Helsinki: Talentum. 2013.
  • Linna, T. H. & Leppänen, T.: Ulosotto-oikeus I. Ulosottomenettely. 2014. Helsinki: Talentum.
  • Linna, T. H. & Leppänen, T.: Ulosotto-oikeus II. Ulosmittaus ja myynti. 2015. Helsinki: Talentum Pro.
  • Linna, T. H. & Saarnilehto, A.: Velan vanhentuminen. 2016. Helsinki: Alma Talent.
  • Linna, T. H.: Ulosotto-oikeus III: Erityiset täytäntöönpanon lajit ja oikeussuojakeinot. 2018. Helsinki: Alma Talent.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 405. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ a b Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 17.4.2019.
  3. ↑ Arkistoitu kopio Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimusportaali. Arkistoitu 16.4.2019. Viitattu 17.4.2019.
  4. ↑ a b c Virolainen, Jyrki: Juhlakirja professori Tuula Linnasta 6.9.2017. J. Virolainen. Viitattu 12.3.2019.
  5. ↑ Hänninen, Heidi – Tyni, Vesa: Professori Tuula Linna – oikeustieteilijä ja maalaaja lakimiesuutiset.fi. 14.3.2017. Viitattu 17.4.2019.
  6. ↑ a b c d e f g h Arkistoitu kopio Helsingin yliopisto. Arkistoitu 16.4.2019. Viitattu 17.4.2019.
  7. ↑ Linna, Tuula: Ulosottorealisoinnista de lege ferenda. (Diss. Turun yliopisto. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A:175) Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 1987. ISSN 0356-7206 ISBN 951-855-097-2 (englanniksi)
  8. ↑ Tuula Linna prosessioikeuden professoriksi 9.6.2011. Yleisradio. Viitattu 17.4.2019.
  9. ↑ Professori Tuula Linna Lakimiesliiton puheenjohtajaksi 28.11.2018. Lakimiesliitto. Viitattu 17.4.2019.
  10. ↑ Markkanen, Petri: Kuusa­mo­lais­syn­tyinen Tuula Linna Laki­mies­liiton puheen­joh­ta­jaksi: "Juristin ammatti on sopinut minulle kuin nenä päähän" 13.3.2019. Koillissanomat. Viitattu 17.4.2019.
  11. ↑ Liiton puheenjohtajana jatkaa professori Tuula Linna - Lakimiesliitto www.lakimiesliitto.fi. Viitattu 11.12.2022.
  12. ↑ Pohjois-Pohjalainen Osakunta: Arkistoitu kopio 2021. Pohjoispohjalaiset. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 9.7.2021.

Aiheesta muualla