Tutulus (monikko lat.tutuli) oli vaatteisiin tai nahkavöihin kiinnitettävä pronssista tai kullasta valmistettu pronssikauden korutyyppi. Niitä esiintyi erityisesti varhaisella pronssikaudella periodilta II alkaen roomalaiselle rautakaudelle saakka. Niiden esiintyminen alkoi yhdessä vyölevyn käytön kanssa. Tutulus saatettiin kiinnittää korvakoruina korviin, hameen helmoihin, vaatteisiin rintakoruina ja fibuloina, vöihin ja jopa hevosten valjaisiin koristeiksi. Huomaa, että tutulus voi olla toisessa yhteydessä myös naisen kampaus tai hattu.[1][2][3][4]
Korut saattoivat olla litteitä ympyräkiekkoja, joihin koristely seurasivat keskeisten ympytöiden väliin jääviä segmenttejä. Keskellä saattoi olla nipukka tai kohouma, jolla oli joskus paljonkin pituutta. Tutuliksen pinta saattoi olla myös kartiomaisesti porrastetu koristeludensa rytmittämänä. Suurimmat tutulukset olivat halkaisijaltaan 4–8 senttimetriä, mutta niitä oli käytössä myös 0,7–2 senttimetrisiäkin. Korutyypin levintä kattaa suuren osan Eurooppaa ja sitä esiintyy myös idässä Aasiassa. Molzbachin tytön hadasta löytyi yhteensä 43 tutulusta, jotka olivat kaikki sormustimen kokoisia.[4]
Edessä vasemmalla vyökulho ja vyötutulus, takana pienet vyörasiat. Kronshagenin kätkö Rendsburg-Eckernfördenissä Pohjois-Saksassa. Ajoitus 900 eaa.
Tutuluksessa saattoi olla torvimainen uloke (periodilta III)
Roomalainen tutulus
Lähteet
↑Hårbøl, Karl & Schack, Jørgen & Spang-Hanssen, Henning (toim.): TutulusDen Store Danske. 1999. Gylenhal. Viitattu 29.4.2018. (tanskaksi)
Scott, Liselotte: Utsmyckningsidentitet (PDF) (C-uppsats: En studie om äldre bronsålderns utsmyckningskombinationer funna med halskragar och halsringar.) 2007. Lundin yliopisto. Viitattu 29.4.2018. (ruotsiksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: de:Tutulus (Schmuck)
.jpg)
