Matti Mika-Tuomas Ojanen (s. 1966[1]) on suomalainen oikeustieteilijä, joka toimii Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorina.[2]
Elämä ja ura
Ojanen väitteli oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1998.[3][4] Hän on työskennellyt Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorina vuosina 1999–2004[3], Turun yliopiston eurooppaoikeuden professorina vuosina 2004–2007[3][5] ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorina vuodesta 2007 alkaen[6][3]. Lisäksi hän on toiminut Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin tutkimusprofessorina vuosina 2009–2010 sekä Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa vierailevana tutkijana vuonna 2010 ja osa-aikaisena professorina vuosina 2012–2015.[3] Hänellä on myös Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston dosentin arvo.[3] Ojanen on erikoistunut Suomen valtiosääntöoikeuteen, vertailevaan valtiosääntöoikeuteen, EU-oikeuteen sekä kansainväliseen ihmisoikeusjuridiikkaan.[2][3]
Akateemisen työnsä ohella Ojanen on toiminut Venetsian komission jäsenenä vuodesta 2022 alkaen, EU:n perusoikeusviraston hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 2020 alkaen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtajana vuosina 2015–2023, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ad hoc -tuomarina vuosina 2017–2020 sekä Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuosina 2006–2013.[2][4] Hän on myös yksi perustuslakivaliokunnan kysytyimmistä perustuslakiasiantuntijoista.[7] Ojanen perusti Juha Lavapuron ja Martin Scheinin kanssa Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran asiantuntijablogin Perustuslakiblogin, jonka toimittajana hän toimi yhdessä Lavapuron kanssa vuosina 2013–2019.[8][9]
Ojanen on useasti kommentoinut julkisuudessa perustuslaillisiin ja perusoikeudellisiin kysymyksiin liittyviä ajankohtaisia asioita.[10][11][12][13] Ojanen on sanonut olevansa "markkinaskeptikko" ja kertonut pitävänsä talousliberalismin vaikutuksen kasvua uhkana hyvän hallinnon periaatteille ja perusoikeuksille, koska viranomaisen toiminnan laatua ja luotettavuutta koskevat vaatimukset eivät automaattisesti kohdistu yksityisiin toimijoihin.[14] Kansanedustaja Ben Zyskowiczin mukaan tämä vaikuttaa Ojasen kantoihin perustuslakiasiantuntijana.[15] Ojanen on pitänyt perustuslakiasiantuntijoiden vähäistä määrää ongelmana Suomessa sekä toivonut asiantuntijakunnan nuorentumista ja naisvaltaistumista.[16]
Joulukuussa 2020 kansanedustaja Mikko Kärnä vihjasi Twitterissä, että Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuuasiassa. Ojanen kiisti väitteen ja teki asiasta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, jonka johdosta Kärnää vastaan nostettiin syyte marraskuussa 2021.[17][18] Syytteen nostamisen jälkeen Kärnä vaati, ettei perustuslakivaliokunta toistaiseksi käyttäisi Ojasta asiantuntijana valiokunnan kuulemisissa.[19] Lokakuussa 2022 käräjäoikeus tuomitsi Kärnän kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen sekä maksamaan Ojaselle 3 000 euroa kärsimyskorvauksia.[20] Kärnä valitti tuomiosta hovioikeuteen.[21]
Ojasen artikkeli Eurooppa-tuomioistuimet ja suomalaiset tuomioistuimet sai Lakimies-aikakauskirjan parhaan kirjoituksen palkinnon vuonna 2005.[22] Ojaselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki vuonna 2015.[2][23] Hänet kutsuttiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2023.[24]
Julkaisuja
- The European Way: The Structure of National Court Obligation Under EC Law. Väitöskirja. Helsinki, 1998. ISBN 952-91-0540-1
- Suomen valtiosäännön perusteita. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2001. ISBN 951-45-9465-7
- Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2003. ISBN 951-45-9479-7
- Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2009. ISBN 978-952-10-3763-4
- Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo; Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. (2. uudistettu painos) WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-30957-5
- Perusoikeusjuridiikka. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2015. ISBN 978-952-10-5561-4
- EU-oikeuden perusteita. (3. uudistettu laitos) Helsinki: Edita, 2016. ISBN 978-951-37-6887-4
- Anttila, Outi; Kiiskinen, Hanna; Kortteinen, Juhani; Lavapuro, Juha; Nieminen, Liisa; Ojanen, Tuomas; Ylhäinen, Marjo: Yhdenvertaisuuslaki kommentein. Helsinki: Alma Talent, 2019. ISBN 978-952-14-3568-3
Lähteet
Aiheesta muualla
