Tuhat ja yksi yötä on vuonna 2010 ilmestynyt Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttilan suoraan arabiankielisistä teksteistä suomentama versio Tuhannen ja yhden yön klassisista tarinoista. Teoksen on julkaissut Otava.
Kertomukset suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila kertoo teoksen alkusanoissa teoksen taustoista ja tarinoiden historiasta.[1] Hän sanoo ottaneensa jossain määrin vapauksia, kuten tarinankertojat ainakin. Kriitikko Kaisa Neimala pitää suomennosta erinomaisena. Hänen mukaansa Hämeen-Anttila kääntää hyvin täsmällisesti ja lauseet ovat hyvärytmisiä.[2] Teoksen lopussa on selityksiä lukijalle vieraista sanoista.
Teos on ainoa suoraan alkutekstistä ilman välikieliä tehty suomennos lukuun ottamatta Hämeen-Anttilan aiemmin suomentamaa kokoelmaa Kuka murhasi Kyttyräselän?.[3] Teos pohjautuu pääosin Kairossa vuonna 1835 ilmestyneeseen Bulaq I -laitokseen ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteen editioihin.[4][5]
Kertomukset
- Kuningas Shahriyar ja hänen veljensä kuningas Shahzaman
- Kauppias ja henki
- Ensimmäisen vanhuksen kertomus
- Toisen vanhuksen kertomus
- Kolmannen vanhuksen kertomus
- Kalastaja ja paholainen
- Paholaisen tarina
- Kuningas Yunan ja viisas Duban
- Kuningas Sindbad ja hänen haukkansa
- Kuninkaanpoika ja demoninainen
- Värkkäiden kalojen kaupunki
- Ihmisen oveluus
- Sindbad Merenkävijä
- Sindbad Merenkävijän ensimmäinen matka
- Sindbad Merenkävijä toinen matka
- Sindbad Merenkävijä kolmas matka
- Sindbad Merenkävijä neljäs matka
- Sindbad Merenkävijä viides matka
- Sindbad Merenkävijä kuudes matka
- Sindbad Merenkävijä seitsemäs matka
- Ahmad Täystuho, Hasan Pahakurki, Viekas Dalila ja Ovela Zainab
- Askeetti ja öljyruukku
- Abdallah Merenmies ja Abdallah Maanmies
- Aladdin ja loihdittu lamppu
- Ali Baba ja neljäkymmentä rosvoa
- Kuningas Shahriyar ja hänen veljensä kuningas Shazaman
Lähteet
