Trusti (oikeustiede)

Tämä artikkeli käsittelee omistusjärjestelyä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Trusti (engl. trust) on angloamerikkalaisessa common law -oikeusjärjestelmässä erityinen omistusjärjestely, joka rakentuu kaksoisomistukselle.[1] Trusti perustuu englantilaisen ennakkotapausoikeuden oikeustekniselle jaottelulle equity-oikeuteen ja common law -tapaoikeuteen. Sille ei ole vastinetta mannereurooppalaisissa oikeusjärjestelmissä. Kaksoisomistuksen myötä trustissa on yhtä aikaa kaksi esinekohtaista oikeutta ilman, että kyse olisi varsinaisesta yhteisomistuksesta. Näiden oikeuksien haltijoiden oikeusasema omistuksen kohteena olevan esineen tai omaisuuden suhteen on keskenään erilainen.[2]

Trusti on lyhyesti "toisen henkilön eduksi hallittu varallisuuskokonaisuus".[3] Vastaavaa instituutiota ei ole lainkaan Suomen oikeusjärjestelmässä.[4]

Trustin periaatteet

Trustissa on kolme osapuolta:

  • asettaja eli perustaja (settlor)[5],
  • edunvalvoja eli uskottu mies (trustee),[1][5][6][7] joka on omaisuuden laillinen omistaja, ja
  • edunsaajat (beneficiary)[5], jotka ovat omaisuuden asiallisia omistajia. [8]

Asettaja siirtää omaisuuden valitsemalleen edunvalvojalle, joka pitää omaisuutta hallussaan edunsaajien hyväksi.[9][6] Trusti voidaan perustaa osapuolten välisellä sopimuksella, suullisella ilmoituksella, testamentilla taikka tuomioistuimen päätöksellä. lähde?

Edunvalvojalla on omaisuuden muodollinen (legaalinen) omistusoikeus, johon kuuluvat sekä hallinta että rajoitettu luovutus- ja luottokompetenssi. Edunsaajalla on taas omaisuuden asiallinen omistusoikeus, johon kuuluvat asettajan määräämistä etuuksista nauttiminen, tietynlainen omistajansuoja sekä ns. oikeus jäljittää esine kolmannen käsiin (tracing), joka tarkoittaa sitä, että edunsaajan intressi seuraa trustin huolimatta sen luovutuksesta kolmannelle. Edunsaajan equity-oikeuteen perustuva omistusoikeus pysyy omaisuuteen kytkettynä, vaikka omaisuuden common law -perusteinen haltija vaihtuu.[10]

Trustin tarkoituksia

Esimerkkejä: [11]

  • Yksityisyys – esimerkiksi testamentin ehdot ovat julkisia, mutta trustin ehdot eivät ole.
  • Omaisuuden suojelu tuhlaamiselta – trusti voi suojella edunsaajan (esim. jos perinnönsaaja on lapsi) omaisuutta häneltä itseltään.
  • Hyväntekeväisyys – joidenkin maiden lainsäädännön mukaan kaikki hyväntekeväisyysyhteisöt tulee perustaa trusteina.
  • Eläkesuunnitelma – joissakin maissa työnantaja perustaa trustin, jossa työntekijät ja heidän huollettavansa ovat edunsaajia.

Veronkierto

Trusteja käytetään myös veronkiertoon, verosuunnitteluun ja verojen maksun siirtämiseen, sillä niiden avulla voidaan yrittää luoda porsaanreikiä tuloverojärjestelmään. [12]

Vuonna 2017 Paratiisin paperit -tietovuodon yhteydessä paljastui, että lakitoimisto Appleby tarjosi asiakasyrityksilleen palvelua, missä työntekijöiden palkkioiden maksamiseksi perustettiin trustijärjestelyjä muun muassa Jerseyn ja Brittiläisten Neitsytsaarten kaltaisille veroparatiisisaarille. Jatkossa trusteilla palkitut henkilöt ovat voineet omilla toimillaan yrittää joko siirtää verojen maksamista tai kiertää niitä. Trustijärjestelyssä mukana olleiden työntekijöiden joukossa oli myös suomalaisia. [13]

Skotlantilainen jalkapalloseura Glasgow Rangers maksoi vuosina 2001–2009 kymmeniä miljoonia puntia pelaajien palkkioita Jerseyllä oleviin trusteihin, joista pelaajat nostivat ne itselleen korottoman lainan muodossa. Lainoja ei kuitenkaan maksettu takaisin. Näin pelaajat välttyivät maksamasta tuloveroja sekä maksuja kansalliselle vakuutusjärjestelmälle (National Insurance). Kierrettyjen verojen määrä ehti kasvaa yli 47 miljoonaan puntaan.[14][15]

Historia

Trusti-instituutio otettiin käyttöön Englannissa 1100-1200-lukujen aikana. Ensimmäisten trustien uskotaan olleen ristiretkille lähteneiden maanomistajien perustamia. Tyypillisesti yläluokkainen maanomistaja viipyi joitakin vuosia poissa kotimaastaan. Tänä aikana hänen omaisuudestaan huolehti trustee, jolle myönnettiin oikeus toimia maanomistajan sijaisena. Oli tärkeää, että trusteella oli samat oikeudet kuin omistajallakin, sillä trusteen tuli voida kerätä veroja ja päättää siitä, kuka sai kylvää maanomistajan peltoja. Trusteen täysivaltaisuuden vuoksi joskus saattoi syntyä ongelmia, kun ristiretkeläiset palasivat. Koska Common Law-oikeuden mukaan trustee oli laillinen omistaja, hän saattoi pitää maat itsellään yksinkertaisesti kieltäytymällä luovuttamasta niitä todelliselle omistajalle. Tämän vuoksi kehitetyn trust-järjestelyn mukaan poissaoleva maanomistaja säilyi aina edunsaajana eli asiallisena omistajana.[16]

Monien tutkijoiden mukaan trusti periytyi islamilaisesta lainsäädännöstä, sillä ristiretkien kohteina olleissa Lähi-idän maissa oli olemassa jo vastaava järjestely. Islamilaisen maailman waqfit olivat trustin tavoin toimivia hyväntekeväisyyttä varten perustettuja säätiöitä.[17][16]

Yksi varhaisista trusteista löytyy fransiskaanimunkkien historiasta. Koska munkit tekivät köyhyyslupauksen, he eivät voineet omistaa mitään yksityisesti. Munkeille kuitenkin annettiin henkilökohtaisia lahjoituksia, mutta varat siirrettiin munkkien sijasta edunvalvojalle, joka oli tavallisesti luostarin apotti. Koska lahjoitusten antajille oli tärkeää, että varat käytettiin nimenomaan munkkien hyväksi, niin osapuolten välille syntyi trusti, jossa edunsaajana oli lahjoituksen saanut munkki.[16]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Chrisholm, Hugh: ”Trusts”, The Encyclopaedia Britannica : a dictionary of arts, sciences, literature and general information (Volume 27), s. 334–339. New York: Cambridge University Press, 1911. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.11.2018). (englanniksi)
  2. ↑ Mikkola, s. 184–185.
  3. ↑ Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, 3. artiklan 1. kohdan c-alakohta "henkilö". (SopS 2/1991)
  4. ↑ Mikkola, Tuulikki: Foreign Trust in Finland - Starting Points for Assessing English Trust’s Legal Effects in Cross-border Cases. Scandinavian Studies in Law, Elokuu 2015, nro 61 Comparative Law, s. 372-383. Tukholma, Ruotsi: The Stockholm Institute for Scandinavian Law. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Trust Glossary. Thomson Reuters Practical Law. Viitattu 23.11.2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b KHO:2013:51 kho.fi. Korkein hallinto-oikeus. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  7. ↑ Hovioikeuden päätöksiä: Helsingin HO 31.01.2006 229 finlex.fi. Viitattu 2.3.2018.
  8. ↑ KHO:2017:149 Korkein hallinto-oikeus, vuosikirjapäätökset 2017. Viitattu 29.7.2022
  9. ↑ Mikkola, s. 186.
  10. ↑ Mikkola, s. 187–188.
  11. ↑ Kagan, Julia: Trust Investopedia. Viitattu 29.7.2022
  12. ↑ Ending tax avoidance, evasion and money laundering through private trusts (Arkistoitu – Internet Archive) Australian Council of Social Service, marraskuu 2017. Viitattu 19.4.2019 (englanniksi)
  13. ↑ Suuryritykset palkitsevat työntekijöitään veroparatiisien kautta – mukana yli sata suomalaista Yle, 11.11.2017. Viitattu 19.4.2019
  14. ↑ Williams, Martin: Not a penny of £72m owed in Rangers tax case has been paid The Herald, 3.1.2018. Viitattu 19.4.2019 (englanniksi)
  15. ↑ Rangers football club tax avoidance case reaches Supreme Court Financial Times, 15.3.2017. Viitattu 19.4.2019 (englanniksi)
  16. ↑ a b c Hudson, Alastair: Equity and Trusts, s. 37-38. Routledge, 2016. ISBN 1317306945
  17. ↑ Peter C. Hennigan: ”Introduction”, The birth of a legal institution: the formation of the waqf in third-century. Brill, 2004. ISBN 9004130292

Kirjallisuutta

  • Mikkola, Tuulikki: Trust: Oikeusvertaileva tutkimus. Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, 2003. ISBN 952-10-1254-4

Aiheesta muualla