Troolikalastus on kalastusmenetelmä, jossa vedetään troolia eli laahusnuottaa veden alla joko yksin tai paritroolauksessa.
Troolausmenetelmät
Trooli lasketaan kalastusaluksesta kaikuluotauksella etsittyyn kalaparveen, vedetään perässä ja kelataan koneellisesti takaisin laivaan. Saatu saalis jää nuotan perän muodostamaan pussiin. Troolaussyvyys on säädeltävissä kantavien pallojen ja vaijereiden pituuden avulla.
Kun käytetään kahta venettä (paritroolaus), veneiden välille vedetään vaijerit, jotka toimittavat verkon vaakasuoran leviämisen. Yksintroolaus on kuitenkin tavallisempaa. Tässä niin sanotut leijat (kutsutaan myös ”troolinoviksi”) toimittavat verkon vaakasuoran levittämisen. Leijoja on käytettävissä eri kokoisia ja muotoisia.
Troolia voidaan vetää pohjassa tai pohjan tuntumassa (pohjatroolaus) tai kohotettuna vedessä (välivesitroolaus). Vetonopeus on yleensä 2,5–4,0 solmua.
Suomessa troolaus on tärkein silakan ja kilohailin kalastusmenetelmä. Troolia käytetään myös turskan ja sisävesillä muikun kalastuksessa.
