Transaldolaasi on useilla eliöillä, muun muassa ihmisellä, rakenteeltaan dimeeri. Ihmisen transaldolaasin molekyylimassa on noin 38 kDa. Entsyymin inhibiittoreita ovat muun muassa fosfaatti- ja sulfaatti-ionit.[2] Transaldolaasi ei tarvitse toimiakseen koentsyymiä. Pentoosifosfaattireitissä entsyymi katalysoi sedoheptuloosi-7-fosfaatin ja glyseraldehydi-3-fosfaatin välistä reaktiota seuraavasti. Transaldolaasin aktiivisen kohdan lysiiniaminohappo muodostaa sedoheptuloosi-7-fosfaatin karbonyyliryhmän kanssa niin kutsutun Schiffin emäksen eli aldimiinin. Tämä Schiffin emäs protonoituu ja muodostaa iminiumionin, ja C3- ja C4-asemissa sijaitsevien hiiliatomien välinen sidos katkeaa retroaldolireaktiolla. Näin muodostuu erytroosi-4-fosfaattia ja enamiini, joka reagoi glyseraldehydi-3-fosfaatin karbonyyliryhmän kanssa muodostaen uuden iminiumionin. Tämän iminiumionin hydrolyysin seurauksena muodostuu fruktoosi-6-fosfaattia.[1][3]
Lähteet
↑ abJeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 571, 582. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2(englanniksi)
↑John McMurry, Tadhg P. Begley: The organic chemistry of biological pathways, s. 208. Roberts and Company Publishers, 2005. ISBN 978-0974707716Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.03.2013). (englanniksi)