Torvijäkälät (Cladonia) on jäkäläsuku, johon kuuluvat myös poronjäkälät. Suomessa kasvaa noin 60 eri Cladonia-lajia. Monia niistä on käytetty villan värjäykseen. Lisäksi poronjäkälät ovat poron ja peuran pääasiallista ravintoa luonnossa.
Poronjäkälät
Poronjäkälät (Cladonia subg. Cladina) on nykyään polyfyleettiseksi katsottu torvijäkälien ryhmä[2]. Ryhmää on perinteisesti käytetty mm. suomalaisessa ekologisessa tutkimuksessa, varsinkin 1900-luvulla. Metsätyyppiluokittelussa ja poron ravintoon viitattaessa on termillä 'poronjäkälät' tarkoitettu seuraavia lajeja: palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris), valkoporonjäkälä (Cladonia arbuscula) ja harmaaporonjäkälä (Cladonia rangiferina). Samanlaisilla kasvupaikoilla esiintyvät lisäksi kahta jälkimmäistä lajia suuresti muistuttavat mietoporonjäkälä (Cladonia mitis) ja sysiporonjäkälä (Cladonia stygia). Maastossa näiden kahden lajin tunnistaminen on ollut vaikeaa ja ne ovat siksi jääneet tavallisesti huomiotta. Mainittujen viiden lajin lisäksi Lounais-Suomen ulkosaaristossa, varsinkin luodoilla, tavataan kahta lajia: lännenporonjäkälä (Cladonia portentosa) ja hentoporonjäkälä (Cladonia ciliata).
Torvijäkälälajeja
Joitakin Suomessa kasvavia lajeja[3][4]
Lähteet
Aiheesta muualla
