Tornion ja Haaparannan posti-ilmarata rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Tornion ja Haaparannan välille. Tornionjoen ylittävä rata muodostui suurista hirsitorneista, joiden varaan oli jännitetty noin 1,3 kilometrin pituiset vaijerit. Vaijereiden varassa kulki 45 kuljetuskoria 17 metrin korkeudessa.[1]
Tarve ilmaradalle syntyi, kun sota oli katkaissut Venäjän muita liikenneyhteyksiä. Vuosina 1916–1917 rakennetulla ilmaradalla kulki parin vuoden aikana 27,7 miljoonaa postipakettia. Ilmarata purettiin 1919, kun Tornionjoen rautatiesilta valmistui.[1]
Tornion ilmarata purettiin ja pystytettiin uudelleen Siuroon, jossa sitä käytettiin Kalle Alastalon (1870–1932) omistaman kaksiraamisen höyrysahan, laatikkotehtaan ja tiilitehtaan kuljetuksiin. Heinäkuussa 1923 valmistunut 630 metrin pituiseksi lyhentynyt ilmarata kulki 300 metrin levyisen Nokianvirran yli virran etelärannalla sijainneelta Alastalon sahalta pohjoisrannalle Tampere-Pori radan varrelle Jaakkolan liikennepaikan kohdalle. Alastalon kuoltua sahan toiminta ja samalla ilmaradan käyttö päättyi. Siuron ilmarata purettiin vuonna 1952.[2][3][4]
Tornion ja Haaparannan posti-ilmaradan muistomerkki. Vanhan Röyttäntien varressa kolme kilometriä keskustasta Alatornion kirkolle päin. Muistomerkin vasemmalla puolen jäänteitä ilmaradan pilarin pohjasta.
