Töölön kirkko (Hilding Ekelund, 1930).Topeliuksenkadun keskiosaa nähtynä Eino Leinon kadun risteyksestä etelään. Oikealla Topeliuksen puisto.Erik Kråkströmin suunnittelema Topeliuksenkatu 16:n rakennus, jossa Svenska social- och kommunalhögskolan toimi vuosina 1964–2009. Rakennus purettiin vuonna 2020.Topeliuksenkadun pohjoispää nähtynä Mannerheimintien risteyksestä. Vasemmalla Shellin huoltoasema, Auratalo ja Töölön urheilutalo, oikealla Helsingin yliopiston Meilahden kampuksen rakennuksia.
Topeliuksenkadun eteläosa kulkee Topeliuksen puiston ohi sen itäreunaa pitkin. Kadun läntinen eli puiston puoleinen jalkakäytävä on puurivin reunustama. Sibeliuksenkatu jakaa puiston kahtia. Puiston eteläpäässä on Töölön kirkko ja pohjoispäässä Töölön kirjasto. Tällä osuudella kadun itäpuolella on useiden asuintalojen lisäksi myös Töölön sairaala.
Suunnilleen puolivälissään katu kulkee Nordenskiöldin aukion poikki. Tältä aukiolta johtavat Mechelininkatu lounaaseen ja Nordenskiöldinkatu koilliseen. Aukion poikki kulkee Linnankoskenkatu itä–länsisuunnassa.
Topeliuksenkadun varrella sijaitsi myös Svenska social- och kommunalhögskolanin rakennus vuosina 1964–2020,[2]Folkhälsanin päärakennus[3] sekä Stenbäckinkadun kulmassa vuonna 1917 valmistunut koulurakennus, jossa toimii ruotsinkielinen ala-asteen koulu, Zacharias Topeliusskolan.[4]
Kadun pohjoisosan varrella Topeliuksenkadun, Haartmaninkadun ja Tukholmankadun välisessä kolmionmuotoisessa korttelissa on muun muassa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetustiloja, jotka kuuluvat Meilahden kampukseen, sekä Huslabin Tullinpuomin laboratorio[5] ja Työterveyslaitoksen päätoimipiste.[6] Samalla osuudella Topeliuksenkadun toisella puolella ovat virastotalo, jossa siinäkin on Työterveyslaitoksen tiloja, SVUL:n 1960-luvulla rakennuttama[7]Töölön urheilutalo, jossa on muun muassa uimahalli[8], sekä sen pohjoispuolella 11-kerroksinen liiketalo, Auratalo, jossa nykyisin toimii Scandic-hotelli Meilahti. Topeliuksenkadun, Tukholmankadun ja Mannerheimintien välisellä kolmionmuotoisella alueella on Shellin huoltoasema.
Liikenne
Topeliuksenkatua pitkin kulkevat useat bussilinjat, joilla on päätepysäkkinsä Kampin keskuksen läheisyydessä tai jotka kulkevat sen ohi. Nämä liikennöivät kantakaupungista muun muassa Haagaan, Konalaan ja Kannelmäkeen.
Suunnitelmissa on rakentaa Topeliuksenkadulle raitiotielinja, jota pitkin kulkisi keskustasta Töölön kautta Pasilaan johtava linja 2.[9]
Poikkikadut ja risteykset etelästä pohjoiseen
Runeberginkatu; samasta risteyksestä Töölöntorin kulmassa johtaa myös Tykistönkatu itään
Topeliuksenkatu merkittiin Töölön asemakaavaan vuonna 1906, ja sai tällöin nykyisen nimensä.[1]
Stenrothin talo, Topeliuksenkatu 7 vuonna 1938. Vasemmassa laidassa hänen niin ikään rakennuttamansa kerrostalo Topeliuksenkatu 9. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmista.Sama paikka nykyään: Topeliuksenkadun ja Sibeliuksenkadun nykyinen kulmatalo.
Ensimmäiset kerrostalot Topeliuksenkadun varrelle rakennutti senaattori Otto Stenroth vuonna 1911. Hän rakennutti itselleen Topeliuksen- ja silloisen Kammionkadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) kulmaan Lars Sonckin suunnitteleman palatsimaisen asuinrakennuksen sekä sen viereen, osoitteeseen Topeliuksenkatu 9, von Essenin, Kallion ja Kekäläisen suunnitteleman jugendtyylisen kerrostalon.[10] Näistä ensinmainitun hän myöhemmin testamenttasi Kauppakorkeakoululle, mutta se purettiin ja vuonna 1952 paikalle valmistui moderni kerrostalo.[11] Viereinen talo Topeliuksenkatu 9:ssä sen sijaan on edelleen jäljellä. Siinä on aikojen kuluessa asunut useita tunnettuja henkilöitä kuten pakinoitsija ja kirjailija Guss Mattsson, monia kunnanvaakunoita suunnitellut Gustaf von Numers ja kielitieteilijä Terho Itkonen.[10]
Muut asuinrakennukset Topeliuksenkadun varrelle rakennettiin etupäässä 1920- ja 1930-luvulla, osittain myöhemminkin.[12] Itse katukin valmistui kokonaisuudessaan vasta 1930-luvulla.[13]
Kun Meilahden asemakaava vuonna 1925 vahvistettiin, Topeliuksenkatua jatkettiin silloiselle Munkkiniemenkadulle, nykyiselle Tukholmankadulle, nykyistä Haartmaninkatua pitkin. Tämä jatke muutettiin kuitenkin vuonna 1939 Huopalahdenkaduksi, ja samalla aikaisempi samanniminen katu muutettiin Topeliuksenkadun jatkeeksi. Haartmaninkatu sai nykyisen nimensä vuonna 1954.[14]
