Tomorrow Never Knows on englantilaisenrockyhtyeenThe Beatlesin vuoden 1966 albumin Revolver viimeinen kappale. John Lennon oli tehnyt kappaleen saman vuoden tammikuussa ja se äänitettiin albumin raidoista ensimmäisenä. Kappale edustaa tyylillisesti psykedeelista rockia. Abbey Roadin studioiden uusimman tekniikan avulla luodut erilaiset ääniefektit ovat kappaleelle tunnusomaisia.[1] Monet ovat pitäneetkin sitä Beatlesin psykedeelisimpänä lauluna.
Kappale
Lennon kirjoitti ”Tomorrow Never Knowsin” LSD:n inspiroimana. Hän omi kappaleen alkutekstit suoraan Timothy Learyn kirjasta Psychedelic Experience, johon ne puolestaan oli lainattu ikivanhasta tiibetiläisestä kuolleiden kirjasta.[2] Lennon kertoi tuottaja George Martinille haluavansa kappaleen kuulostavan siltä kuin idän pyhä mies pitäisi messua tuhannen munkin säestämänä.[3] Lennonin ääni kuulosti samanaikaisesti kaukaiselta ja etäiseltä. Kompressorit, limitterit, oskillaattorit, viivelaitteet ja varispeed-nauhurit mullistivat aiemmat tavat käsitellä musiikkia.[1] Tätä tekniikkaa hyödyntämällä synnytettiin kappaleelle kokonaan uudenlaisia äänikuvia.[4] Eräs hyvä esimerkki tällaisesta on Paul McCartneyn nauru, joka soitettiin takaperin ja vääristeltiin kuulostamaan merilokkien kutsuhuudoilta.[5]
Lähteet
DeRogatis, Jim: Turn of Your Mind: Four Decades 0f great Psychedelic Rock. Hall Leonard, 2003. ISBN 978-0-634-05548-5. (englanniksi)
